Pikavippiyritykset hakevat uusia tulonlähteitä

Lisäksi myönnettyjen pienten luottojen määrä on laskenut voimakkaasti.  

- Korkokattosäännöksen jälkeen toiminnan ei pitäisi olla kannattavaa ainakaan aikaisemmassa muodossaan, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) lakimies Juha Jokinen sanoo.  

KKV lähetti viime kesänä 13 yritykselle selvityspyynnön, koska ne eivät noudattaneet korkokattoa. Sen jälkeen osa yrityksistä on muuttanut toimintaansa siten, että osa tuloista tulee muusta kuin koroista. Rekisteröityneitä yrityksiä on 48.  

Elokuussa markkinaoikeus antaa ratkaisunsa tapauksessa, jossa luotonanto edellyttää KKV:n mukaan maksullista takausta.  

- Yrityksen mukaan takauskustannukset eivät ole osa vuosikorkoa ja kuulu siten korkokattosäätelyn piiriin, sillä lainalle on teoreettinen mahdollisuus saada henkilötakaaja, Jokinen sanoo.  

Perintä voi olla virheellistä  

KKV on törmännyt myös muihin keinoihin, joilla jotkut yritykset kiertävät korkokattoa. Vertaislainassa ihmiset antavat yrityksille rahaa edelleen lainattavaksi, jolloin yritykset katsovat olevansa vain luotonvälittäjiä. Lisäksi markkinoille on tullut vähintään 2000 euron joustavia luottoja, joissa todelliset vuosikorot voivat olla satoja prosentteja.  

- Lainoille on annettu myös lyhyitä takaisinmaksuaikoja. Jos ei pysty maksamaan, eräpäivänsiirrosta on esimerkiksi 800 euron luotosta peritty yli 100 euroa, Jokinen kertoo.  

Jokinen kertoo myös toisesta yrityksestä, jolle KKV on lähettänyt selvityskirjeen. Yritys vaatii erillisestä yrityksestä otettavan maksullisen takauksen, joka rahastetaan mobiilipalvelulla. Jos laskua ei maksa, firman käyttämä perintäyritys syyttää lainanottajaa velallisen petoksesta. STT ei perjantaina tavoittanut yritystä kommentoimaan väitteitä.   

Myös ylivelkaantuneita neuvovalle Takuu-Säätiölle on tullut kyselyitä aggressiivisesta perinnästä.  

- Ihmiset ovat ymmärtäneet, että heitä syytetään rikoksesta, Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila kertoo.  

Mattilan mukaan pikavippien korkokatto ei ole merkittävästi helpottanut velkaantuneiden tilannetta. Osa velkaantuneista kuitenkin hakee apua sosiaalitoimistosta, ystäviltä tai sukulaisilta, jotka ovat parempia vaihtoehtoja. Pikavippejä on myös korvattu muilla luotoilla.  

- Kulutusluotot ovat hieman isompia kuin ennen. Kun velkaa saa, voi turvautua myös yli 2 000 euron velkoihin, joilla paikata vanhoja velkoja, Mattila sanoo.  

Maksuhäiriöisiä kohta ennätysmäärä    

Kun ihminen hakee lainaa aina uusista paikoista, luotonantaja ei voi tietää vanhoista lainoista. Maksuhäiriöisten määrä on noussut viime vuosina tasaisesti ja on enää noin 3 000 henkilön päässä vuoden 1997 ennätyksestä. Suomen Asiakastieto arvioi, että ennätys rikkoutuu syksyn aikana.  

- Pikavipit eivät ole syy ihmisten velkaantumiseen, eikä niiden rajoittaminen vaikuttanut kokonaistilanteeseen. Keskimäärin maksuhäiriöisellä on 16 häiriötä, pikavippi on vain pieni osa niistä, Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen arvioi.  

Muhosen mukaan esimerkiksi kulutusluotot, verkkokauppaostokset sekä velkaantuminen yhä useammalle taholle ovat kasvavien maksuhäiriömerkintöjen takana.