Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus sosiaaliturvan saajista on merkittävästi kantaväestöä korkeampi. Tämä koskee erityisesti humanitaarista maahanmuuttoa.
Kolme neljästä humanitaarisin perustein maahan muuttaneesta saa toimeentulotukea. Asumistukea saa jopa 82 prosenttia. Tämä on oikea ongelma, joka pitää ratkaista. Suomi ei saa olla maa, jossa kotoudutaan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole inhimillisesti oikein eikä kansantaloudellisesti kestävää, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoittaa kolumnissaan.
Yhä useamman pakolaistaustaisen Suomessa asuvan henkilön on löydettävä polku työelämään. Teemme karhunpalveluksen pakolaistaustaisille ihmisille, jos emme pysty tarjoamaan riittävästi keinoja, joiden avulla he pääsevät kiinni työhön ja sitä kautta osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja paras reitti kotoutumiseen.
Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan paljon ja erilaisia työllisyystoimia. Kokoomus on esittänyt työllisyyspaketin, jonka avulla voisimme lisätä työllisyyttä Suomessa noin 120 000 työllisellä. Näiden toimien myötä yhä useampi työtön – myös työtön maahanmuuttaja – pääsisi työn syrjään kiinni.
Meidän tulisi lisätä joustoja työmarkkinoille, madaltaa uuden työntekijän palkkaamisen kynnystä ja tehdä sosiaaliturvauudistus, joka tekisi työnteosta aina kannattavaa.
Humanitaariset maahanmuuttajat tarvitsevat myös täsmäapua ja tukea työllistymiseen. Kotouttamisen osalta tehdään jo nyt paljon hyvää työtä, mutta kotouttamispalveluita on vaadittava vielä enemmän.
Humanitaarisen maahanmuuton taustalla on monenlaisia erilaisia syitä, jotka eivät tee työllistymisestä aina helppoa. Sen ei kuitenkaan saa antaa hämärtää sitä, että nykyistä useamman humanitaarisen maahanmuuttajan on löydettävä tiensä työelämään.
Työn ja sopivien tukipalveluiden lisäksi tarvitaan myös vahvat kannustimet kotoutumiseen. Kokoomus on esittänyt, että pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä työikäisiltä on vaadittava usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta. Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden tulisi astua voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen, jotta työllistyminen tapahtuisi mahdollisimman nopeasti.
Kansainvälisen suojelun perusteella Suomessa oleskelevalta on edellytettävä ennen oleskeluluvan pysyväksi muuttamista myös kohtuullista suomen tai ruotsin taitoa sekä sitä, että hän ei ole syyllistynyt törkeisiin rikoksiin.
Koulutus, suomen tai ruotsin kielen opiskelu ja työ. Ne ovat kolme asiaa, joilla tähän yhteiskuntaan voi kiinnittyä. Näiden hankkimiseksi tarvitaan tukea, mutta samalla on huolehdittava siitä, että Suomi antaa selvän viestin – näin tässä maassa eletään. Koko hyvinvointiyhteiskunta rakentuu sille ajatukselle, että työikäiset ja -kykyiset käyvät töissä. Vain siten voimme pitää kiinni nykyisen kaltaisesta hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa.
Kaikkea maahanmuuttoa ei kannata niputtaa yhteen nippuun. Työn tai opiskelun perässä Suomeen muuttaneet ovat kotoutuneet hyvin. Työperäisten maahanmuuttajien osuus sosiaaliturvan saajista on jopa pienempi kuin kantaväestöllä. Se on ymmärrettävää, sillä työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on yli 10 prosenttia koko väestöä korkeampi. Työperäinen maahanmuutto pitää yhteiskunnan pyöriä pyörimässä ja sitä tarvitsemme lisää.
On kuitenkin rehellistä sanoa ääneen, että humanitaaristen maahanmuuttajien osalta järjestelmämme on epäonnistunut. Ratkaisu siihen ei ole rajojen täydellinen sulkeminen, vaan tehokas kotouttaminen, kovatkin työllisyystoimet ja humanitaarisen maahanmuuton mitoittaminen niin, että pystymme kotouttamaan humanitaariset maahanmuuttajat suomalaisen yhteiskunnan rakentajiksi. Sen pitäisi olla jokaisen puolueen tavoite.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja.