Petollinen innovaatioyrittäjä tuomittiin maksamaan Business Finlandin avustukset takaisin – 88 000 euron tälli ja puoli vuotta ehdollista päälle

Innovaatioyrittäjä tuomittiin törkeästä avustuspetoksesta. Hovioikeuden ratkaisun myötä mies joutuu maksamaan takaisin entisen Tekesin, eli nykyisen Business Finlandin avustuksia lähes 88 000 euron edestä. Yrittäjä määrättiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Tapaus juontaa juurensa liki kymmenen vuoden taakse. Miehen yritys oli hakenut Tekesiltä, eli nykyiseltä innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta avustusta erääseen projektiin vuonna 2013. Tarkoituksena oli jalostaa yrittäjän keksintöä, joka liittyi rakennusalaan.

Tekes myönsi avustuksen. Sopimuksen mukaan Tekes korvaisi puolet projektin kustannuksista tiettyyn rajaan saakka.

Asiat eivät kuitenkaan lopulta menneet sovitusti, saati lain kirjaimen mukaan.

Projekti siirrettiin luvatta ja salaa

Vaikka avustus oli nimenomaisesti myönnetty avustusta hakeneelle yritykselle, yritys oli päättänyt vuonna 2014 siirtää projektin ja yrittäjän keksintöön liittyvät patentit toiselle yritykselle. Siirrosta sovittiin velkakirjalla. Kyse oli saman yrittäjän toisesta yrityksestä.

Sääntöjen mukaan siirtoon olisi täytynyt hakea avustuksen myöntäneen Tekesin kirjallinen lupa. Asiasta olisi ylipäätään täytynyt kertoa Tekesille.

Lupia ei kuitenkaan kyselty, eikä yrittäjä kertonut siirrosta Tekesille edes jälkikäteen.

Sen sijaan yritys tilitti vielä siirron jälkeen Tekesiltä avustuksia muun muassa työtunneista, matkakustannuksista ja erilaisista ostoista projektiin liittyen. Viimeinen avustushakemus tehtiin alkukesästä 2015, lähes vuosi projektin siirron jälkeen.

Tekes sai vihiä epäselvyyksistä

Tekes eväsi viimeisen hakemuksen. Se oli saanut vihiä projektiin liittyvistä epäselvyyksistä ja ryhtyi selvittämään tapausta.

Selvisi muun muassa, että yritys oli ilmoittanut Tekesille maksaneensa projektiin liittyen palkkoja lähes 48 000 euroa enemmän kuin yrityksen oman palkkahallinnon mukaan palkkoja oli maksettu.

Selvisi myös, että yrityksessä työnajanseurantaa ei ylipäätään hoidettu Tekesin vaatimalla tavalla.

Asia eteni oikeuteen, missä yrittäjää syytettiin törkeästä avustuspetoksesta.

Syyttäjän mukaan mies oli hankkinut tai pyrkinyt hankkimaan itselleen tai toiselle huomattavaa taloudellista hyötyä petkuttamalla Tekesiä.

Yrittäjä kiisti kaiken

Kaiken kaikkiaan Tekes oli maksanut yritykselle avustuksia projektiin liittyen hieman alle 88 000 euroa. Suuri osa tästä summasta oli maksettu vielä, kun projekti oli avustuksen saaneen yrityksen työstettävänä.

Oikeudessa innovaatiorahoituskeskus vaati silti koko avustussummaa takaisin, sillä sen mukaan yritykselle ei olisi myönnetty avustusta lainkaan, jos yrittäjän tapa toimia olisi ollut viranomaisen tiedossa.

Yrittäjän itsensä mukaan mitään väärää ei ollut tapahtunut. Hän kiisti syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Mies väitti käräjillä, että projektin siirtämisestä olisi ilmoitettu Tekesille vuonna 2014 ja ettei hänelle ollut kerrottu, että siirrosta pitäisi vielä erikseen ilmoittaa – tai että asialla ylipäätään olisi mitään väliä.

Miehen mukaan kaikki saadut avustukset oli käytetty projektin hyväksi. Hän kiisti, että hän tai hänen yrityksensä olisi saanut taloudellista hyötyä.

Mies vetosi myös siihen, että jos yritykselle olisi myönnetty vielä keväällä 2015 avustusta yrityksen tekemän tilityksen perusteella, rahaa olisi tullut enintään hieman alle 10 000 euroa.

Mies katsoi, että ainoastaan tuota alle 10 000 euron summaa oli pidettävä tavoiteltuna hyötynä ja että kyse olisi perusmuotoisesta avustuspetoksesta, jonka syyteoikeus oli vanhentunut.

Käräjäoikeus puolestaan katsoi, että mies syyllistyi törkeään avustusrikokseen, kuten syyttäjä esitti.

"Tavoitteli huomattavaa taloudellista hyötyä"

Tuomion mukaan miehen olisi ensinnäkin tullut ilmoittaa projektinsa siirrosta Tekesille, kuten sopimukseen kuului.

Niin ikään miehen katsottiin toimineen väärin, kun hän oli ilmoittanut Tekesille joitain projektiin liittyviä kuluja, vaikka projekti ei enää edes ollut avustuksia saavan yrityksen käsissä.

Käräjäoikeus totesi myös, että yrityksen työnajanseuranta ei miltään osin vastannut Tekesin edellyttämää työajan seurantaa, ja että yrittäjä oli antanut väärää tietoa ilmoittamalla projektiin liittyviä palkkoja enemmälti kuin edes yhtiön omaan palkkahallintaan oli merkitty.

Käräjäoikeus katsoi, että mies oli antanut Tekesille väärää tietoa, mikä oli omiaan vaikuttamaan avustuksiin. Mies oli myös salannut tai jättänyt ilmoittamatta avustukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta, vaikka häntä oli avustuksen myöntämispäätöksen yhteydessä erityisesti velvoitettu.

Tuomion mukaan mies tavoitteli toiminnallaan huomattavaa taloudellista hyötyä. Kyse oli rikoksesta, ja vielä törkeästä sellaisesta, sillä avustuksen ehtoja oli rikottu laajasti ja useammilta kohdin.

Vuonna 1976 syntynyt mies tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Lisäksi hänet määrättiin maksamaan koko Tekesin myöntämä, lähes 88 000 euron avustus takaisin Business Finlandille sekä myös korvaamaan Business Finlandin oikeudenkäyntikulut, noin 4 600 euroa. Koko summan takaisinperintää perusteltiin sillä, ettei Business Finland olisi myöntänyt avustusta yritykselle, jos yrittäjän toimintatavoista ja ehtoja rikkovan toiminnan laajuudesta olisi tiedetty.

Oikeuden mukaan tapauksesta koitui Business Finlandille liki 88 000 euron suuruinen vahinko, eikä Business Finland saanut taloudellista hyötyä projektista.

Yrittäjä valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka ei kuitenkaan ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Hovioikeus ratkaisi asian vastikään. Päätöksen myötä käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan. 

Katso video: VTV löysi Business Finlandin koronatukien jaosta puutteita. Näin Business Finland kommentoi tukien jakautumista:

8:49
Katso aiempi uutisjuttu: Kysyimme Business Finlandilta, jakautuivatko koronatuet tasapuolisesti

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja