Jopa puolet suomalaisista aviopareista päätyy eroamaan. Helmen toimitus kysyi Anne Mattilan menestyskappaleen "perutaan häät" innoittamana perusteluita sille, miksi häät kannattaisi perua.
Kysymys häiden peruuntumisesta vielä kalkkiviivoilla jakoi Helmen lukijat selkeästi kahteen eri leiriin. Yksimielisiä lukijat olivat siitä, että avioliiton satamaan ei tule hypätä hetken mielijohteesta, vaan vakaan harkinnan pohjalta.
Suunnilleen kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että alttarille pitää mennä vain, jos on varma asiastaan ja tunnetasolla on varmuus siitä, että valittu puoliso on juuri se oikea. Eli viime hetkenkin harkinta on paikallaan ja on syytä peruuttaa häät, jos ei sittenkään ole varma omasta päätöksestä. Irman sanoin: ”häät PITÄÄ perua jos sydämen ääni kuuluu isolla volyymilla."
Tiina Tampereelta täydentää: "Ei kannata tyytyä "kakkosvaihtoehtoon", se tuhoaa liiton kuin liiton. Toisesta täytyy olla 100 % varma”.
Noin kolmasosan lukijoista mielestä alttarille menoa ei pidä enää viime vaiheessa peruuttaa, vaan mikä on luvattu niin siitä myös pidetään kiinni. Asiat tulisi siis harkita hyvissä ajoin valmiiksi, ennen kuin antaa suostumuksensa. Jaana: ”Ei häitä voi perua, jos jo niin pitkällä ollaan rakkaan kanssa. Vain kuolema voi erottaa”.
Kaikki vastaajat korostivat omien päätöksien merkitystä, ympäristön odotusten takia ei pidä mennä alttarille. Elina: ”Häät pitäisi perua, jos huomaa olevansa menossa naimisiin vääristä syistä, esim. ympäristön paineen takia. Niin ison askeleesta päättäminen kuuluu vain itselle”.
Mitkä ovat hyviä syitä peruuttaa häät?
Tärkein syy on tietenkin omat tunteet, avioon tulisi lukijoiden mielestä mennä ainoastaan silloin, jos itsellä on varmuus siitä että kumppanin kanssa halutaan elää elämä yhdessä.
Paula tiivisti asian palautteessaan: ”ennen alttarille kävelemistä kannattaa testata mielikuvalla parisuhdettaan. Jos pystyt näkemään teidät yhdessä vuosien päästä kiikkustuolissa ilman ahdistusta, kannattaa alttarille mennä. Jos kuva tulevaisuudesta yhdessä saa hyperventiloimaan, niin kannattaa todella miettiä pystyykö sanomaan tahdon kaikkiin kysymyksiin, joita pappi kysyy”.
Toinen usein esiin noussut syy perua häät oli toisen osapuolen uskottomuus. Anne Evolta esitti asian näin runollisesti: "Häät pitää perua, jos rakkautta ei tahdo herua. Tai jos toinen pettää tai muuten nenästä vettää”.
Myös elämän raadollisempi puoli tuli palautteissa esiin.
”Sairaalloinen mustasukkaisuus, joka ajan kanssa vain pahenee. Liiallinen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö. Henkinen tai ruumiillinen väkivalta”. Pentti Kiuruvedeltä toi esiin varsin käytännöllisen näkökulman: ”kyllä kai se tavallisen vakava syy täytyy olla, esimerkiksi henkirikos, joka tulee yllättäen ilmi ennen häitä”.
Malttia, malttia
Helmi-kysymyksen palautteissa monet lukijat kehottivat suhtautumaan avioliittoaikeisiin maltilla. Vaikka tunteiden merkitystä korostettiin, päällimmäiseksi nousi järjen käyttö. Tulevaan kumppaniin kehotettiin tutustumaan hyvin ja luopumaan turhista kuvitelmista: ”toista ihmistä ei kannata kuvitella muuttavansa paljoakaan”, totesi yksi lukijoista. Ja edelleen: ”kyllä tunnettakin saa olla mukana, mutta järki ratkaisee!”
Avioliitto on kahden ihmisen yhteispeliä, eikä aina kovin helppoa sellaista. Eija kirjoittaa: ”häät kannattaa perua, jos yhtään tuntuu ettei halua sittenkään loppuelämäänsä elää toisen kanssa ja sitoutua parisuhteeseen jossa on aina huomioitava myös toisen tarpeet! Avioliitossa on kyse siitä mitä me kaksi olemme yhdessä, ei siitä mitä itse olen. Avioliitto ei sovi itsekkäälle, itsekeskeiselle ihmiselle koskaan.”
Hyvin pienetkin asiat ja seikat saattavat toimia vaaran merkkeinä: jyväskyläläinen Eira kirjoittaa: "häät PITÄÄ perua, jos alkaa jo valmistelujen ollessa kiihkeimmillään tulla riitaa istumajärjestyksestä!"
Lukijoiden huomio on, että avioliitto saattaa houkutella toisarvoisistakin syistä, avioon halutaan ympäristön odotusten tai omien haavekuvitelmien takia. Anu-Mirjamin sanoin: ”Olen sitä mieltä, että häät tulee perua jos huomaa valehdelleensa itselleen suhteen onnistumisesta. Joskus ihmiset haluavat toisen ihmisen lähelleen niin kovasti, etteivät välttämättä huomaa, että henkilö ei olekaan "se oikea" ja että ei oikeasti rakastakaan häntä … TAI Jos onkin rakastunut toiseen, tai ei ole varma tunteistaan ja siitä, onko valmis sitoutumaan. Tai jos tietää että aviopuoliso ei rakastakaan, muttei uskalla kertoa sitä, niin olisi armollisempaa kummallekin osapuolelle, että häät peruutetaan.”
Reeta korostaa yhteisten puheenaiheiden, mutta myös oman elämän merkitystä: ”jos ei ole samanlainen huumorintaju, on aivan turha mennä naimisiin. Mielestäni se on kaikkein tärkein asia ja toinen on että, ollaan kiinnostuneita samoista asioista. Molemmilla pitää kuitenkin olla OMAKIN ELÄMÄ!"
Avioliitto on lukijoiden mielestä niin tärkeä asia, että avioliittoon ei pidä astua kevytmielisesti. Mutta samalla toimiva avioliitto on elämän tärkeimpiä asioita ja tuo loputtomasti iloa eloon: ”elämän ilo on siinä, että on välillä ruusunpunaisia hetkiä ja välillä saa taistella tuulimyllyjä vastaan.”
Anne kirjoittaa: ”itse olen ihanasti ja onnellisesti naimisissa, Mutta nuorena kannattaa tarkasti harkita ennenkuin sitoo itsensä pysyvään rakkauteen. ps. nauti nuoruudesta kun sen aika on.”
Ja lopuksi, Helmen toimitus toivottaa lukijoille kaikesta huolimatta onnea ja menestystä yhteisille suunnitelmille. Samalla kuitenkin toivomme, että kenenkään ei tarvitsisi todeta palautteessaan: "...olis kannattanut aikoinaan perua häät".
Teksti: Tapio S. Linna
Kuvat: Shutterstock