Valiokunnan mukaan luottamusvaltuutetun osaamisen edistämisestä olisi perusteltua säätää tarkemmin.
Lakiesitys paikallisesta sopimisesta voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, toteaa eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunnossaan. Lausunto valmistui torstaina.
– Lakiesitys ei ole ongelmallinen Suomen perustuslain ja kansainvälisten ILO-velvoitteiden kannalta, kommentoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman STT:lle.
Hallitus tavoittelee lakiesityksellä sitä, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työpaikkakohtaista sopimista esimerkiksi työajoista tai palkoista.
Valiokunnan lausuntoon jätti eriävän mielipiteen vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho. Yrttiahon mielestä työpaikoilla ei pitäisi sallia paikallista sopimista luottamusvaltuutetun kanssa luottamusmiehen sijaan.
Työntekijän suojelua turvataan
Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Valiokunnan mukaan esitys ei ole tältäkään osin ongelmallinen, vaikka hallituksen vaikutusarvioista käy ilmi erilaisia riskejä työvoiman suojelulle.
– Tässä ehdotuksessa on kuitenkin valiokunnan mukaan paljon sellaisia elementtejä, jotka turvaavat työntekijän suojelua ja neuvottelu- ja sopimistasapainoa. Siellä on esimerkiksi säännökset paikallisen sopimisen kirjallisesta muodosta ja mahdollisuus irtisanoa paikallinen sopimus, Vestman sanoo.
Valiokunnan mielestä luottamusvaltuutetun osaamisen edistämisestä olisi kuitenkin suojeluvelvoitteen kannalta perustellumpaa säätää täsmällisemmin kuin esityksessä on.
Lakiesityksen mukaan työnantajan pitäisi edistää luottamusvaltuutetun osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen liittyviä valmiuksia, jos valtuutettu tekee henkilöstön edustajana paikallisia sopimuksia.
Parantaa yritysten perusoikeuksien toteutumista
Vestman toteaa, että valiokunnan mukaan esitys parantaisi järjestäytymättömien yritysten perusoikeuksien toteutumista.
Esitys kaventaisi erottelua järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien työnantajien välillä, kun paikallinen sopiminen laajenisi myös järjestäytymättömiin yrityksiin. Termeillä tarkoitetaan sitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon vai ei.
Valiokunnan mukaan jatkossa myös rajoitettaisiin vähemmän järjestäytymättömien työnantajien sopimusvapautta ja negatiivista yhdistymisvapautta eli oikeutta olla kuulumatta liittoon.
– Ne ovat olleet perusoikeusrajoituksia, sanoo Vestman.
Lakiesitys on käsiteltävänä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Hallitus on esittänyt, että muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.