Perinteisen rannekellon suosio kasvaa – harrastajayhteisö saanut tuhansia uusia jäseniä

Ville Arzoglou istuu pöydän ääressä ja esittelee innostuneesti rannekellojaan. Hänen harrastuksensa sai alkunsa samalla tavalla kuin monella muullakin kelloharrastajalla.

– Isälläni oli aina kello kädessä ja siitä sitten tuli itsellekin, välillä tuli lainattua isän kelloa, kertoo Arzoglou.

Vaikka Arzoglun ranteeseen kello on istunut aina, ovat kellot palanneet myös monien muiden ranteisiin parin viime vuoden aikana. Harrastuksen pariin on tullut myös tuhansia ihmisiä lisää.

– Reilu 14 000 on Kelloharrastajissa ja tuhansia on tullut lisää ihan parin vuoden aikana, kertoo Arzoglou.

Hän kertoo, että parasta harrastajien keskuudessa on yhteisöllisyys.

– Kelloja vaihdetaan, ostetaan, vaihdetaan rannekkeita. Ja sitten siellä on tietty termistö. Sieltä kysytään, että mistä löytää parhaan huollon ja mistä kannattaa kelloja hankkia, Arzoglou kuvailee harrastajien tilannetta.

Viime vuonna Arzoglou järjesti ensimmäisen kelloharrastajille suunnatun The Watch Show Finland -tapahtuman.

– Se myytiin seitsemässä viikossa loppuun ja oli avoinna yhden päivän yleisölle. Siellä kävi 500, olen todella tyytyväinen siihen, hän kertoo. Paikalla oli myös useita kellovalmistajia, mm. Kari Voutilainen, joka valmistaa kelloja Sveitsissä. Voutilaisen rannekellot ovat tunnettuja ympäri maailman.

Kysyntä tuo myös haasteita

Rannekellon paluu on huomattu kasvavana kysyntänä myös valmistajilla. Helsingissä Malmin lentokentällä kootaan suomalaisia De Motu Watches -kelloja.

– Me pystymme tällä hetkellä myymään tuotteitamme Suomeen. Se ei olisi muutama vuosi sitten ollut niin yksinkertaista kuin nykyisin, sanoo Lehti.

Hän kertoo, että harrastajamäärän kasvu näkyy myös asiakkaiden tietotason kasvuna.

– Myytävien tuotteiden pitää olla laadukkaita, sanoo De Motu Watchesin toimitusjohtaja Markku Lehti.

Myös turkulaiselta Woobs Designilta kerrotaan, että kelloilla on nyt kysyntää.

– Meille tulee ihmisiä ja kyselee nimenomaan rannekelloja, kertoo päämuotoilija Samuli Eeva. Hän myöntää, että lisääntynyt kysyntä tuo omat haasteensa.

– Täytyy olla tuotteita hyllyssä ja koko ajan, kun kysyntä kasvaa, koitetaan suunnitella mahdollisimman paljon sellaisia tuotteita, joita ihmiset tykkäävät ostaa, kertoo Eeva. Tuotteet suunnitellaan Suomessa, mutta tuotanto on ainakin vielä Kiinassa.

– Kiinasta me saamme riittävän isoja määriä. Kelloihin käytetään Kiinan huonekaluteollisuuden ylijäämäpuuta. Puu materiaalina on hieno, koska se tekee jokaisesta kellosta uniikin, kertoo Eeva.

Rannekellot ovat osa pukeutumista

Helsinkiläisiin kelloihin koneistot tulevat Sveitsistä, koska Suomessa ei ole koneistojen valmistajia.

– Sellaisia kellovalmistajia, jotka tekisivät koneistonsa itse, on kovin vähän. Kaikki laadukkaat ovat sveitsiläisiä ja sitten on muutama japanilainen, kertoo Lehti.

Kelloharrastuksesta ovat kiinnostuneet etenkin miehet. Sen lisäksi, että siitä näkee ajan, se toimii usein myös koruna. Pukeutuminen määrittää, minkä kellon ranteeseen laittaa.

– Tosiseikka on se, että kello on osa pukeutumista ja kellolla ilmennetään sitä tilaisuutta ja omaa ajattelutapaa, sanoo Lehti. Samoilla linjoilla ovat myös Woobs designin Eeva ja Arzoglou.

– Moni vaihtaa ranneketta pukeutumisen mukaan. Eri tilanteeseen löytyy erilainen kello, sanoo Arzoglou.

– Enemmän ja enemmän ihmiset kiinnittävät huomiota pukeutumiseensa ja meiltä haetaan asusteita uniikkiin pukeutumiseen, sanoo Eeva. 

Myös ajannäyttäjänä rannekellot ovat verrattomia, ne pysyvät hyvin ajassaan ja toimivat, kunhan muistaa vaihdattaa patterin ja huollattaa etenkin mekaaniset kellot hyvissä ajoin.