Nina valitsi kylpyhuoneen seinään kahdenlaista laattaa: ison valkoisen ja pienemmän ruskean. Väriskaala on sama kuin tapeteissa ja seinissä.
Idea pienen laatan käyttöön tuli asunnon toiselta puolelta, jossa sijaitsevan takan tulisijassa on käytetty samantyylistä laattaa. Sitä käytetään huoneen kulmissa suihkun molemmin puolin. Valkoinen laatta puolestaan luo pienehköön tilaan leveyden vaikutelman. Sen pinnassa on kevyt raidoitus, jonka ansiosta se näyttää aina hiukan erilaiselta valon sattuessa siihen eri suunnista.
Ennen kuin seinään pannaan ensimmäistäkään laattaa – itse asiassa ennen kuin pannaan edes porakoneen pistoke seinään laastin sekoittamista varten – pitää suunnitella sekä pysty- että vaakasuuntainen laattajako.
Nina oli määrännyt valmiiksi ruskeiden pystyboordien paikan, joten vaakajako määräytyi niiden mukaan. Pystyjaossa taas on päätettävä ensin siitä, halutaanko seinän ylä- tai alareunaan täysi laatta. Jos seinässä olisi vaakasuuntainen boordi, pystyjakokin suunniteltaisiin tietysti sen ehdoilla.
Kun pystyjako on päätetty, kiinnitetään aloitusrima toiseksi alimman laattarivin alareunan kohdalle. Aloitusriman merkitystä ei voi liiaksi korostaa – koko lopputulos riippuu suurelta osin siitä, että se on täysin suora ja kiinnitetty seinään millilleen vaakasuoraan.
Pystysaumat merkattiin seinään tussilla, vaakasaumat hoituivat käyttämällä työn edetessä kolmen millin saumanarua. Saumanarun lisäksi on muitakin keinoja, mutta narun hyvä puoli on se, että se korjaa itsestään myös mahdolliset laatassa olevat virheet.
Laasti levitetään teräksisellä, hammastetulla lastalla. Hampaan koko määräytyy laatan koon mukaan: mitä isompi laatta, sitä isompi hammas - tälle isolle laatalle katsottiin sopivaksi 9 mm hammas. Seinässä laatan tartunnan on oltava 80 %, mikä tarkoittaa sitä, että laatan selkäpuolesta on oltava sen verran laastin peitossa, kun se on painettu kiinni seinään.
Parin ensimmäisen laatan jälkeen onkin syytä ottaa yksi jo kiinnitetty laatta irti ja tarkistaa, että näin todella tapahtuu. – Lattialaatan kohdalla tartunnan on oltava täydet 100 %, eli laatan alapuolen on oltava kokonaan laastin peitossa. Tarkistus tehdään samalla tavalla kuin seinässäkin.
Varsinkin lämpimässä tilassa, jossa on tehokas ilmanvaihto, seinään levitetty laasti kuivuu nopeasti. Sitä pitää siksi levittää vain sille alalle, joka ehditään laatoittaa ennen pinnan muuttumista nahkamaiseksi.
Vähäinenkin nahka pinnassa tarkoittaa sitä, että laasti on poistettava ja levittävä tilalle tuoretta. Tästä ei saa tinkiä!
Laatat leikataan laattaleikkurilla tai mahdollisesti sirkkelillä, hanakulmien reiät porataan rasiaterällä.
Ylipursunut laasti on pyyhittävä tuoreeltaan pois, sillä kuivuttuaan sitä on käytännössä mahdotonta saada irti laatan pinnasta. Laastia ei saa jäädä myöskään laitimmaisten laattojen ja seinän tai katon välisiin saumoihin, koska siellä on oltava elämisvaraa. Nämä raot on puhdistettava huolellisesti vaikkapa pahvilapulla.
Lopuksi laatoituksen annetaan odottaa rauhassa päivä, kaksi - tai kolmekin, käytetystä aineesta ja olosuhteista riippuen - ennen saumausta.
Saumauksella voi pilata hyvän laatoituksen - tai pelastaa huonon
Vaikka saumausaineiden väreissä onkin paljon valinnanvaraa, Nina halusi tänne oman seoksen, jossa sekoitettiin keskenään harmaata ja mustaa saumalaastia. Laastijauheet sekoitettiin ensin kuiviltaan ämpärissä ja kun oli saatu aikaan tasainen seos, lisättiin vesi, sekoitettiin vispilällä, annettiin seistä vähän aikaa jotta väriaineet liukenivat kunnolla ja sekoitettiin lopuksi vielä kerran uudelleen.
Saumausmassa vedetään kumilastalla viistoon saumojen yli. Lattialaatan reunat olivat terävänurkkaiset eikä niitä ollut ollenkaan pyöristetty, joten sauma pyrittiin saamaan mahdollisimman täyteen siten että sen pinta tulee tasaan laatan pinnan kanssa. Ilmakuplat puristettiin tarkasti pois.
Seinät saumattiin aivan valkoisella aineella. Pystysaumojen alaosat suojattiin maalarinteipillä ennen kuin lattiaa alettiin saumata huomattavasti tummemmalla – muuten lattialaasti olisi saattanut tuhria niitä. Sellaisia jälkiä on hyvin vaikea poistaa.
Saumauksen annetaan kuivua jonkin aikaa. Tarkkaa aikaa on mahdoton antaa, sillä se riippuu niin paljon olosuhteista - pääasia on, ettei saumausaine pääse palamaan kiinni laattojen pintaan. Sen jälkeen pinta pestään kostealla sienellä – ei liian märällä, joka saattaisi syödä laastia saumoista. Paras apu ovat erityinen laattamiehen sieni ja kuivausrullilla varustettu pieni palju. Sientä vedetään kevyin ottein viistosti saumojen yli.
Pesun jälkeen pinta kiillotetaan kuivalla, väriä päästämättömällä rievulla.
Laatoitus viimeistellään vetämällä silikonisaumat nurkkiin ja kulmiin – juuri niihin, jotka aikaisemmin puhdistettiin tarkasti kiinnityslaastista. Rakojen molemmin puolin laitetaan maalarinteipit ja puristetaan sinne elastinen, homesuojaa sisältävä saniteettisilikoni.
Makkara viimeistellään vetämällä laimeaan astianpesuveteen kastetulla sormenpäällä sitä pitkin. Teipit poistetaan heti tämän jälkeen antamatta silikonin kuivua: jos se ehtii kuivua, niiden irrottaminen saa aikaan rispaantuneen reunan. Käytetyt teipit on paras laittaa saman tien roskapussiin, muuten ne tarttuvat pintoihin ja tekijöihin ja saavat aikaan yleistä sotkua.
Lisätietoja:
Valkoinen laatta – ”Stripes Bianco” 20 x 50 cm RTV-Yhtymä Oy
