Nina valitsi kylpyhuoneen seinään kahdenlaista laattaa: ison valkoisen ja pienemmän ruskean. Väriskaala on sama kuin tapeteissa ja seinissä.
Idea pienen laatan käyttöön tuli asunnon toiselta puolelta, jossa sijaitsevan takan tulisijassa on käytetty samantyylistä laattaa. Sitä käytetään huoneen kulmissa suihkun molemmin puolin. Valkoinen laatta puolestaan luo pienehköön tilaan leveyden vaikutelman. Sen pinnassa on kevyt raidoitus, jonka ansiosta se näyttää aina hiukan erilaiselta valon sattuessa siihen eri suunnista.
Ennen kuin seinään pannaan ensimmäistäkään laattaa – itse asiassa ennen kuin pannaan edes porakoneen pistoke seinään laastin sekoittamista varten – pitää suunnitella sekä pysty- että vaakasuuntainen laattajako.
Nina oli määrännyt valmiiksi ruskeiden pystyboordien paikan, joten vaakajako määräytyi niiden mukaan. Pystyjaossa taas on päätettävä ensin siitä, halutaanko seinän ylä- tai alareunaan täysi laatta. Jos seinässä olisi vaakasuuntainen boordi, pystyjakokin suunniteltaisiin tietysti sen ehdoilla.
Kun pystyjako on päätetty, kiinnitetään aloitusrima toiseksi alimman laattarivin alareunan kohdalle. Aloitusriman merkitystä ei voi liiaksi korostaa – koko lopputulos riippuu suurelta osin siitä, että se on täysin suora ja kiinnitetty seinään millilleen vaakasuoraan.
Pystysaumat merkattiin seinään tussilla, vaakasaumat hoituivat käyttämällä työn edetessä kolmen millin saumanarua. Saumanarun lisäksi on muitakin keinoja, mutta narun hyvä puoli on se, että se korjaa itsestään myös mahdolliset laatassa olevat virheet.
Laasti levitetään teräksisellä, hammastetulla lastalla. Hampaan koko määräytyy laatan koon mukaan: mitä isompi laatta, sitä isompi hammas - tälle isolle laatalle katsottiin sopivaksi 9 mm hammas. Seinässä laatan tartunnan on oltava 80 %, mikä tarkoittaa sitä, että laatan selkäpuolesta on oltava sen verran laastin peitossa, kun se on painettu kiinni seinään.
