Pentti Linkola syntyi kasvitieteen professorin pojaksi vuonna 1932. Nyt, 85 vuotta myöhemmin, hän on ympäristöradikaali, jonka nimen jokainen tuntee.
Pentti Linkolan elämästä kirjoitettu Pentti Linkola – ihminen ja legenda -teos valottaa hänen elämäänsä lapsuudesta radikalismiin. Vaikka monet lapsuuden ja nuoruuden ystävät luonnehtivat Linkolaa poikkeuksellisen älykkääksi, yliopistossa hän ei viihtynyt. Sisätiloissa pänttääminen tuntui Linkolasta taistelulta omaa luontoaan vastaan ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen maasto-ornitologi.
Nuoruudessaan Linkola oli vakaumuksellinen pasifisti ja ajatteli, että sota on ihmishenkien tuhlausta. 1950-luvulla Linkola kuitenkin huolestui avohakkuista ja teollistumisesta – sekä liikakansoituksesta. Jo vuonna 1972 Linkola suositteli Luonto-Liitolle väkivallan käyttöä luonnonsuojelussa. Linkola oli alkanut uskoa, että vain väkiluvun radikaali supistuminen säilyttäisi ihmislajin.
– Toivon, että täydellinen ihmislajin tuho tulee mahdollisimman nopeasti. Niin nopeasti, ettei ihminen sitä ennen ehtisi tuhota uuden evoluution mahdollisuuksia, Linkola kommentoi elämäkertansa mukaan 1980-luvulla.
Ajattelun kehittymisen lisäksi teoksessa kuvaillaan Linkolan monisyistä naishistoriaa. Linkolan ensimmäinen vaimo ja lasten äiti Aliisa Lummes haki avioeroa kuultuaan, että Linkolalla oli suhde Sirkka Kurki-Suonion kanssa.
Vaikka Linkola tunnettiin pitkään juuri provosoivien kirjoitusten laatijana ja epämiellyttävien totuuksien laukojana, elämäkerta vihjaa Linkolan iän myötä jälleen pehmenneen. Vuonna 2004 Linkolalta julkaistiin kirja nimeltä Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla? Esipuheessaan hän kertoo, että useimmat hänen ystävänsä ja monet sivullisetkin määrittelevät hänet nykyisin naiiviksi optimistiksi.
2:06
