Pelkääkö lapsesi koulua? Näin autat häntä oikein

Kesän loppuessa myös lapsen elämässä koittaa arki. Siirtyi lapsi sitten luokalta toiselle, tai vasta ensimmäiselle luokalle, on huoli vanhemmilla sama: pärjääkö lapseni koulussa? Kouluun paluun helpotukseksi Mannerheimin lastensuojeluliitto on koonnut opasvihkosen koululaisille ja heidän vanhemmilleen.

Kiinnitä huomiota näihin asioihin

Esikoulun ja koulun alkaminen ovat lapsen elämässä tärkeitä asioita. Vanhempien tehtävä on olla kiinnostuneita koulutaivaltaan aloittavan elämästä, niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Vaikka vanhempien omat työ- ja siviilielämän huolet painaisivatkin, on varottava sitä, ettei lapsi unohdu jalkoihin. Mannerheimin lastensuojeluliitto kehottaa antamaan pienen hetken lapselle joka päivä. Se voi olla nukkumaan mennessä, ulkoillessa tai läksyjen yhteydessä.

Huolehdi myös lapsesi elämäntavoista. Vaikka lapsi saattaa viettää useita tunteja yksin kotona koulun jälkeen, älä paikkaa syyllisyyttäsi roskaruoilla ja tietokoneen tai television rajattomalla käyttöoikeudella. Television katselu voi aiheuttaa pienille ja aroille lapsille pelkotiloja. Huolehdi myös siitä, että hän saa kotona säännöllisiä ja ravitsevia aterioita, ja että hän hoitaa läksynsä päivittäin. Illalla on tärkeä huolehtia siitä, että lapsi menee levollisin mielin nukkumaan.

Lapselle on tärkeää järjestää myös oma tila. Siellä hän voi säilyttää omia tavaroitaan piilossa pienemmiltä lapsilta, sekä puuhailla kavereidensa kanssa. Ohjaa lasta myös harrastamaan, mutta älä ohjelmoi liikaa. Anna lapsen tehdä päätöksiä harrastustensa suhteen, tai kehota häntä harrastamaan tiettyjä lajeja.

Koulussa on hyvä olla kun

Koulussa on hyvä olla, kun osaa olla hyvä toveri ja tasa-arvoinen ryhmän jäsen.
Koulussa oppiminen helpottuu, jos lapsella on taito
- kuunnella, keskittyä ja tehdä annettu tai valittu tehtävä loppuun
- käyttää erilaisia työvälineitä (kynät, sakset)
- huolehtia velvollisuuksistaan
- ilmaista itseään selkeästi
- olla aktiivinen
- olla oppimishaluinen

Kun lapsi lähtee kouluun, jännitys on hyvin luonnollista. Yleensä ongelma on tunnetasolla, jolloin tarkkoja selvityksiä tai järkisyitä pelolle ei tarvitse tinkata. Tärkeintä on, että lapsi tietää voivansa puhua. Lapsen kotoa lähtemisahdistus voi olla myös eroahdistusta vanhemmista, tai mustasukkaisuutta siitä, että perheen nuoremmat lapset saavat jäädä kotiin. Aikuisen onkin hyvä selvittää myös omat tunteensa, ja tukea lasta hänen irrottautumisessaan.

Joskus lapsen pelkotilat voivat johtua myös epäonnistumisen tai alakynteen jäämisen pelosta, joskus taustalla on stressi käytännön asioiden taitamisesta. Sen vuoksi kouluun lähtevää lasta on hyvä opastaa selviytymään pienistä asioista kuten vessassa käynnistä, kengännauhojen sitomisesta ja ruokailusta itsenäisesti.

Jos koulussa esiintyy koulukiusaamista tai oppimisvaikeuksia, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä koulun opettajaan ja keskustella asiasta.

MTV3 Helmi

Kuva: Colourbox

Lähde: Mannerheimin lastensuojeluliitto