Pelastuslaitosten arki voi mullistua maaliskuussa, kun työtuomioistuin päättää varallaoloajasta. Varallaoloon perustuva järjestelmä saattaa loppua kokonaan. Taustalla on se, että EU:n työaikadirektiivi tuntee vain työ- ja vapaa-ajan, muttei varallaoloaikaa.
Pienillä paikkakunnilla paloasemien toiminta on pohjautunut pitkälti varallaoloon; virka-aikana 8-16 on ollut miehitys paloasemalla, mutta sen jälkeen henkilöstö on ollut varalla. Varallaoloaikana on pitänyt tulla paloasemalle 15 minuutin kuluttua hälytyksestä. Aiemmin valmiusaika oli vain viisi minuuttia.
Lue myös: Poliisin palkka on järjetön tilkkutäkki, joka koostuu lisistä lisien päälle: pukuraha, kulunkikorvaus, kielilisä – Nyt tilanteelle halutaan laittaa piste
– Jokainen ymmärtää, että jokapäiväistä elämää ei tuolla pysty elämään, jos matkaa paloasemalle kotoa on esimerkiksi viisi kilometriä. Tämä on puoli-ilmainen sekatyömuoto, johon palomiehiä on 60-luvulta asti pakotettu, sanoo Suomen pelastusalan ammattilaisten edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola MTV:n Uutisaamun haastattelussa.
Jaakkolan mukaan varallaolosta on maksettu noin 30-prosenttista tuntipalkkaa.
Suuressa mittakaavassa ei viivästytä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi tietää, että varallaolon loppuminen heidän alueellaan merkitsee suurta muutosta.
– Varallaololla on varmistettu, että kun tulee hälytys, niin joku aina lähtee. Nyt avunsaannin luotettavuus on vaarassa.
Viitaniemi kuitenkin sanoo, että on muitakin vaihtoehtoja kuin varallaolo: esimerkiksi henkilöstöä voidaan hälyttää vapailta palopaikalle. Varallaolo on ollut kuitenkin keskeinen tekijä.
– Suuressa mittakaavassa varallaolon loppuminen ei viivästytä avunsaantia, mutta yksittäisissä tehtävissä se voi vaikuttaa. Jos esimerkiksi paloauto ei lähde lähimmältä paloasemalta, vaan jopa 50 kilometrin päästä – jokainen ymmärtää, että aikaviive on silloin ihan erilainen.