Europarlamentaarikko Pekka Toveri näkee vaarana, että Naton jäsenmaat alkavat kikkailemaan sillä, mihin 1,5 prosentin "puolustukseen liittyvät menot" käytetään.
Europarlamentaarikko ja Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri (kok.) näkee, että Naton uudet puolustusbudjettivaatimukset ovat selviä peliliikkeitä.
Naton huippukokouksessa tullaan vaatimaan jäsenmailta, että puolustusmenot on oltava 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta sotilaallisiin ydintarpeisiin ja 1,5 prosenttia BKT:sta "puolustukseen liittyviin menoihin".
– Onhan tämä selkeästi peliliike Euroopalta ja ihan Natolta. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on puhunut 5 prosentista, joka on monille Euroopan maista haastava juttu, Toveri sanoo MTV Uutisille Porissa SuomiAreena-tapahtumassa
Hänen mukaansa tällä tavalla saadaan pelivaraa, ja puolustusmenojen kasvattaminen voidaan "myydä" helpommin kansalaisille.
Lue myös: MTV Haagissa: Kaksi asiaa voi pilata Naton "historiallisen" huippukokouksen
Nato pääsi sopuun viiden prosentin tavoitteesta jäsenmaiden puolustusmenoille
Toveri sanoo, että tässä on hyvä muistaa kaksi asiaa.
– Ensimmäiseksi on hyvä sanoa, että vahvaa puolustusta ja hyvinvointia voi rakentaa samaan aikaan, jos rahankäytön miettii tarkkaan.
– Toiseksi on hyvä muistaa, että kun sijoitamme puolustukseen, se ei häviä mustaan aukkoon, vaan ne menevät esimerkiksi investointeihin, jotka luovat työpaikkoja ja tätä kautta myös verotuloja, Toveri sanoo.
Toveri on sitä mieltä, että Suomi kyllä pystyy nostamaan puolustusbudjettinsa 3,5 prosenttiin ilman, että se olisi pois esimerkiksi hyvinvointivaltion tukemisesta.
Mihin 1,5%?
Pekka Toveri näkee myös haasteita siinä, että 1,5 % Naton jäsenmaat saavat käyttää sen tarkemmin määrittelemättömiin "puolustuksiin liittyviin menoihin".
– Näen suuren vaaran, että tässä halutaan pelata tällä. Esimerkiksi jos on jossain valtiossa jokin tiehanke, joka oli jo tekeillä ennen tätä tai joku muu vastaava projekti, niin julistetaan, että tämä on nyt resilienssin rakentamista ja ohjataan rahat siihen, Toveri sanoo.
Toveri sanoo, että Suomessa lähtökohtatilanne resilienssin ylläpitämiseen on hyvä.
– On pyritty esimerkiksi väestönsuojista pitämään huolta ja on varmuusvarastoja, joita monista maista on purettu.
Toveri ei ota suoraan kantaa siihen, mihin Suomen pitäisi 1,5% käyttää.
Hän kuitenkin nostaa esille Itämeren rikkoutuneet merikaapelit, joiden korjaamisessa olisi parantamisen varaa.
– Meidän pitää luoda kykyä valvoa niitä, suojata ja korjata niitä nopeammin. Kyllä meiltäkin rahareikiä löytyy, hän sanoo.