Miten vihreiden puheenjohtajasta Pekka Haavistosta tuli rauhansovittelija? Ainakin luonne sopii sovittelutyöhön, koska hän on aina ollut luonteeltaan utelias ja pysähtynyt kuuntelemaan toisia. Haavisto muistaa vielä sen hetken, kun sovittelija hänessä heräsi.
Pekka Haavisto lähti Persianlahden sodan kynnyksellä pienellä eduskunnan porukalla Irakiin vapauttamaan suomalaisia panttivankeja Bagdadissa.
Paikan päällä irakilaiset kuitenkin kehottivat suomalaisia poistumaan maasta. Suomalaisjoukko ei kuitenkaan suostunut lähtemään, vaan he vaativat panttivankeja mukaansa.
– Sen kymmenen päivän aikana huomasin jollain tavalla, että monella hermot eivät kestäneet painetilanteessa. Huomasin, että mitä isompi paine oli, sitä rauhallisemmaksi muutuin, Haavisto pohtii Ripsa Koskinen-Papusen haastattelussa.
Stressaavassa työtilanteessa paineensietokyky piti, mutta entä kotona vapaa-ajalla, jos lattialla lojuu sukkia ja sänky on petaamatta?
– Me ollaan Antonion kanssa hirveän eri luonteisia, kun tullaan eri kulttuureista, mutta me ollaan totuttu tulemaan aika hyvin toimeen keskenämme, Haavisto naurahtaa.
Haavisto on vapaalla remonttireiska
Haavisto on remontoinut peräti viisi asuntoa elämänsä aikana.
– Näistä me ei riidellä Antonion kanssa, mutta kun hän tulee sisälle remontoitavaan kohteeseen, hän kysyy, että olenko ihan hullu. Tänne me ei ikinä muuteta. Sitten siitä tulee kuitenkin ajan myötä hyvä.
Haavisto sanoo näkevänsä todella romuksi menneissä paikoissa mahdollisuuksia.
Haavisto on paljasjalkainen stadilainen, joka on asunut lapsena perheensä kanssa sekä Munkkivuoren että Munkkiniemen puolella. Haaviston perheessä oli kolme lasta ja vanhemmat olivat opettajia Munkkivuoren yhteiskoulussa. Haavisto kertoo saaneensa kodissaan vapaan kasvatuksen.

