Parisuhteen lujittaminen on uusperheellisen tärkein tehtävä

Uusperheellisen tärkein tehtävä on parisuhteesta huolehtiminen. Tätä mieltä on Seinäjoen Seudun Uusperheelliset ry:n puheenjohtaja Nina Wasenius-Frantsi, jolla on kahdeksan vuoden kokemus uusperheen arjesta.

Kun Nina Wasenius-Frantsi tapasi kahdeksan vuotta sitten tulevan miehensä Jari Frantsin, rakkaus vei täysillä mukanaan. Ninalla oli aiemmasta liitostaan kuusi lasta ja Jarilla kaksi, mutta rakkauden huumassa elämänmuutos ei tuntunut lainkaan vaikealta. Viikonloppuisin talossa kävi todellinen vilske, kun Jarin kaksi lasta muuttivat saman katon alle. Ei kulunut aikaakaan, kun porukasta tuli todellinen suurperhe: Nina ja Jari saivat yhteisen lapsen ja Jarin esikoinen muutti samaan talouteen.

Jälkeenpäin katsottuna aika ei mennyt niin kivuttomasti kuin miltä ensi alkuun vaikutti. Joukon esikoinen ja kuopus kipuilivat paikkansa menettämistä, eikä uusvanhempien roolin ottaminen sujunut täysin ongelmitta aikuisiltakaan. Uudenlainen elämäntilanne merkitsi myös taloudellisia muutoksia.

Suurperheen elämää helpottivat kuitenkin alusta saakka selvät sävelet. Nina ja Jari päättivät, että vastuun laumasta ottaa se vanhemmista, joka on kotona. Uusperheelle laadittiin myös yhteiset säännöt, joita kaikki pyrkivät noudattamaan.

Perheen voimavaraksi muodostuivat palaverit, joiden äärelle porukka pyrkii kokoontumaan kerran viikossa.

– Uusperheessä lapset täytyy ottaa mukaan päätöksentekoon. Tapaamisissa käymme läpi sekä aikuisten että lasten asiat. Meillä lapset ovat esimerkiksi päättäneet kotiintuloajoista ja siitä, että toisille täytyy puhua kauniisti, Nina kertoo.


Nina ja Jari saivat valtavasti positiivista energiaa myös uusperheellisille tarkoitetulta kurssilta, jolle he osallistuivat ensimmäistä kertaa muutama vuosi tapaamisensa jälkeen. Kokemus oli avartava.

– Oli hienoa löytää sanat niille tunteille, joita olimme kummatkin kokeneet. Oli myös upeaa tavata ihmisiä, jotka puhuivat samaa kieltä kanssamme, Nina muistelee.

Vertaisryhmässä negatiivistakin tunteista sai puhua. Muut ymmärsivät kun joku sanoi, että välillä toisen tenavat ottavat aivoon tai uusvanhemman roolin ottaminen ei suju itsestään selvästi. Ryhmässä ajatuksia oli helppo vaihtaa, sillä monilla oli samankaltaisia kokemuksia. Kommunikaatiota helpotti, että mukana oli sekä aivan tuoreita uusperheellisiä että jo pitkään yhdessä olleita pareja.

Yhdistävät tekijät kasvattavat yhteenkuuluvuutta

Nina ja Jari innostuivat vertaistoiminnasta niin paljon, että nykyään he toimivat Suomen Uusperheellisten Liiton vertaisryhmän vetäjinä. Nina on myös Seinäjoen Seudun Uusperheelliset ry:n puheenjohtaja.

Vuodet ovat opettaneet monia käytännön vinkkejä uusperheen arjesta, mutta yhtä asiaa he eivät voi painottaa liikaa. Uusperhe ei toimi, mikäli parisuhde on ongelmissa.

– Parisuhteen voimistaminen on uusperheellisten tärkein tehtävä. Kun vanhemmat voivat hyvin, myös lapset voivat hyvin, Nina sanoo.

Parisuhde, ja sitä kautta uusperhe, vahvistuu, kun rakastavaiset etsivät elämäänsä yhdistäviä tekijöitä. Yhteinen lapsi, lemmikki tai vaikkapa harrastus lisäävät uusperheen me-henkeä. Hyvä idea on kerätä kuvia uusperheen historiasta yhteiseen valokuvakansioon.

Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää myös siitä syystä, että parisuhde joutuu kestämään ulkopuolista painetta, mikä lisää parin eroriskiä. Jatkuvan tarkkailun kohteena oleminen on tavallista: sukulaiset, ystävät ja tuttavat kokevat, että heillä on lupa ja jopa velvollisuus puuttua, neuvoa ja kommentoida uusperheen asioita.

Nina ja Jari muistuttavat, että uusperhe määrittelee aina oman perheensä säännöt. On tärkeää, että kaikkia lapsia pyritään kohtelemaan samalla tavalla. Myös ulkopuolisten, kuten ex-kumppaneiden, tulisi kunnioittaa näitä sääntöjä.

– Kun erotaan, lapselle on hyvä että elämä pysyy mahdollisimman samana kuin ennenkin. Uusperheessä on kuitenkin oikeus määritellä, miten perheessä toimitaan, Nina sanoo.

Uusperhe on mahdollisuus

Ongelmakeskeisen ajattelun sijaan Nina kehottaa ihmisiä ajattelemaan uusperhettä mahdollisuutena, joka on tänä päivänä yksi perhemuoto muiden joukossa.

– Uusperhe voi opettaa lapselle hyvän parisuhteen mallia ja keskustelukulttuuria, jonka opettaminen on aina hyväksi lapselle. Uusperheessä kasvanut lapsi pärjää missä vaan, Nina sanoo.

Uusperhe on tuonut mukanaan paljon hyvää myös aikuisille. Vertaisryhmiin osallistuminen on laajentanut Ninan ja Jarin ystäväpiiriä.

– Uusperheellisistä on tullut meille kuin toinen suku. On helppo olla samoin tuntevien ihmisten ympäröivänä, Nina iloitsee.

Suomalaislapsista 10 prosenttia asuu uusperheissä, mutta viikonloppuvanhemmuuden vuoksi luku on todellisuudessa jopa suurempi. Suomen Uusperheellisten Liitto tarjoaa vertaistoimintaa ja koulutusta uusperheellisille ja ammattilaisille. Liiton mukaan yhteiskuntamme ja palvelumme on kehitetty ydinperhettä tukeviksi. Monet uusperheiden ongelmista johtuvatkin näistä rakenteista. Liiton tärkein tehtävä on tukea uusperheessä asuvien parisuhdetta.

– Kun suhde saadaan toimimaan, haasteet on helpompi kohdata, järjestösihteeri Elisa Jyllikoski Suomen Uusperheellisten Liitosta muistuttaa.

MTV3/Helmi, Maarit Rasi

Kuvat: Shutterstock (Kuvien henkilöt eivät liity juttuun)

Lue myös:

    Uusimmat