Helsingin poliisi on paljastanut laajan petossarjan, jossa käytettiin vuonna 2011 tehdyssä tietomurrossa vuodettuja tietoja. Epäiltyjä rikoksia on yhteensä yli 200, muun muassa tilauspetoksia, petoksen yrityksiä, identiteettivarkauksia ja väärennöksiä, kertoo tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen STT:lle.
– Pääosin petoksella tilatut tuotteet olivat puhelimia, viihde-elektroniikkaa ja vaatteita, jotka pariskunta myi eteenpäin, poliisi kertoo tiedotteessa.
Identiteettivarkauden uhrina on ollut noin 70 ihmistä. Kortelaisen mukaan uhrit ovat eri puolilta Suomea, Etelä-Suomessa uhreja on eniten. Yrityksille aiheutui yli 40 000 euron vahinko, poliisi kertoo.
Poliisi on tutkinut tapausta tammikuusta asti ja rikoksista epäiltyinä ovat 20-vuotias mies ja 32-vuotias nainen. Kortelaisen mukaan epäillyt ovat esitutkinnassa pääosin myöntäneet rikokset.
Juttu siirtyy syyteharkintaan.
KRP tutkinut Itä-Suomen yliopistoon tehtyä tietomurtoa
Muun muassa Itä-Suomen yliopiston ja Työtehoseuran tietokantoihin tehdyissä tietomurroissa varastettiin vuonna 2011 noin 16 000 henkilötietoa. Suomen siihen mennessä laajin tietovuoto paljastui, kun henkilötietoja, osoitteita ja puhelinnumeroita sisältänyt lista julkaistiin netissä.
Anonymous Finland -niminen ryhmä kertoi tuolloin netissä, että se oli mukana hakkeroinnissa. Tapaus on ollut tutkinnassa keskusrikospoliisilla.
Kaikki henkilötietonsa tietomurroissa menettäneet ihmiset eivät ehkä tiedä, että heidän tietonsa ovat yhä rikollisten hyödynnettävissä. Nykylainsäädäntö ei velvoita henkilötietoja säilyttäviä tahoja ilmoittamaan ihmisille, jos tietoihin kohdistuu tietomurto, Kortelainen sanoo.
Vuonna 2011 viedyillä henkilötiedoilla tehdään poliisin mukaan petoksia edelleen.
– Joku rikollinen hyödyntää niitä joka päivä, Kortelainen sanoo.
Poliisin mukaan niiden, jotka tietävät henkilötietojensa joutuneen tietomurron kohteeksi, kannattaisi hankkia omaehtoinen luottokielto.
– Se asetetaan luottoa myöntävälle taholle, joka ei anna luottoa, ellei sitä varmisteta henkilökohtaisella koodilla, Kortelainen sanoo.
Omaluottokielto estää rikoksia
Poliisin mukaan kaikki henkilötietonsa tietomurroissa menettäneet kansalaiset eivät välttämättä edes tiedä, että heidän tietonsa ovat edelleen vuosien jälkeen rikollisten hyödynnettävissä. Kyseisillä anastetuilla henkilötiedoilla tehdään petoksia edelleen päivittäin.
Poliisi haluaa muistuttaa, että jokainen, joka tietää omien henkilötietojensa joutuneen tietomurtojen kohteeksi harkitsisi niin sanotun omaehtoisen luottokiellon hankkimista. Omaluottokiellon avulla pystyttäisiin estämään iso osa tilauspetoksista.
Nykyinen lainsäädäntö ja -tulkinta eivät mahdollista esimerkiksi sitä, että yritykset hyödyntäisivät käänteisesti kyseistä henkilötietolistaa ja voisivat siten ennalta estää petoksia ja ihmisten joutumista identiteettivarkauden uhreiksi. Tällainen käänteinen tietomurtotietojen hyödyntäminen katsotaan Tietosuojavaltuutetun tulkinnan mukaan henkilörekisterilain vastaiseksi toiminnaksi.
Poliisi muistuttaakin, että vaikka henkilötietonsa tietomurroissa menettäneet kansalaiset eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tietojensa joutumiseen vääriin käsiin, niin tällä hetkellä heidän ainoa keino estää rikollisia hyväksikäyttämästä tietojaan on hankkia itse omaluottokielto.
Korjattu aiempaa uutista, jossa väitettiin, että noin 70 ihmistä joutui rikosten uhriksi Uudellamaalla. Todellisuudessa kaikki uhrit eivät ole Uudeltamaalta.