Pariisin kosher-iskun vuosipäivä: Sotilaat partioivat juutalaisia – "En koe olevani enää turvassa"
Poliisit partioivat edelleen Hyper Cacher -ruokakaupan edustalla. Kauppa oli terrori-iskun jälkeen pitkään suljettuna, mutta nyt se on täysin remontoitu ja jälleen toiminnassa. (EPA)
Julkaistu 09.01.2016 15:43
MTV UUTISET - AFP
Ranskan juutalaiset ovat joutuneet tottumaan sotilaisiin jotka partioivat heidän asuinalueillaan. Terrori-iskujen pelko on juurtunut yhteisöön sen jälkeen kun jihadistit iskivät pariisilaiseen Hyper Cacher -kosher-ruokakauppaan Pariisin esikaupungissa vuosi sitten. Iskussa kuoli neljä ihmistä.
Sotilaiden läsnäolo rauhoittaa joitakin, toisille se on jatkuva muistutus siitä että juutalaiset ovat yhä mahdollinen kohde ääri-islamisteille.
– En koe olevani enää turvassa. Me juutalaiset olemme yksi suosikkikohde maassa joka on jo itsessään jihadistien kohde, kuvailee 27-vuotias Noemie, joka selvisi verisestä panttivankidraamasta hengissä.
Vain kaksi päivää Charlie Hebdosta
Ihmiset Pariisissa ja sen esikaupungissa Porte de Vincennesissa olivat yhä järkyttyneitä ja varuillaan Charlie Hebdo -iskun jälkeen. 12 ihmistä oli saanut surmansa kaksi päivää aiemmin 7. tammikuuta, kun asemiehet hyökkäsivät satiirilehden toimitukseen.
Said ja Cherif Kouachi, Charlie Hebdoon hyökänneet kaksi veljestä, olivat vielä poliisipiirityksessä Pariisin lähistöllä. He olivat myös onnistuneet ottamaan panttivangin pakomatkansa aikana.
Poliisit tarkastivat autoja Aisnessa 8.1.2015 Ranskassa Charlie Hebdo -iskun jälkeen.
Elämä sujui kuitenkin normaalisti. Noemie meni Hyper Cacher -supermarkettiin kaupungin itälaidalla ostamaan ruokatarvikkeita isoäidilleen.
Silloin asemies hyökkäsi kauppaan ja avasi tulen. Osa liikkeessä olleista ihmisistä jäi panttivangeiksi.
Hyökkäys Isisin nimissä
Hyökkääjä tunnistettiin myöhemmin Amedy Coulibaly -nimiseksi mieheksi. Hän soitti Ranskan televisioon ja sanoi tekevänsä terrori-iskun Isis-järjestön nimissä.
Coulibaly myös kertoi, että iskut olivat koordinoituja, ja että sekä hän itse että toinen Hebdoon iskeneistä veljeksistä, Cherif Kouahci, olivat saaneet tukea ja rahoitusta Jemenin al-Qaida -järjestöltä.
Amedy Coulibaly osallistui Pariisin terrori-iskuihin viime vuoden alussa. Hän perusteli iskua kosher-ruokakauppaan sillä, että Ranska on osallistunut iskuihin ISIS-järjestöä vastaan.
Coulibaly uhkasi tappaa panttivankinsa supermarketissa, jos poliisit iskisivät Kouahchi-veljesten piiritykseen. Viideltä iltapäivällä poliisin kommandot hyökkäsivät joka tapauksessa rakennukseen, jonne Kouachit olivat piiloutuneet. Molemmat veljekset kuolivat iskussa.
Viisitoista minuuttia myöhemmin, kun Coulibaly oli polvistunut iltarukousiinsa toisella puolella kaupunkia, poliisit hyökkäsivät myös supermarkettiin ja surmasivat hänet.
Myöhemmin kävi ilmi, että poliisi pystyi seuraamaan Coulibalyn toimia varsin tarkasti, sillä hän ei ollut sulkenut puhelintaan kunnolla soitettuaan televisiotoimitukseen.
Selvisi myös, että Coulibaly oli tappanut jo edellisenä päivänä naispoliisin jouduttuaan auto-onnettomuuteen sekä haavoittanut ampumalla satunnaista hölkkääjää.
Antisemitismi on noussut
Vuosi iskujen jälkeen Hyper Cacher on täysin remontoitu ja sen asiakkaat ovat palanneet.
– Minulta vei puoli vuotta, ennen kuin pysyin tulemaan takaisin, sanoo 24-vuotias Samuel.
– Tämä on ollut todellinen vedenjakaja. Nyt tiedämme, että meidät voidaan tappaa ruokakaupassa tai vaikka keskellä katua.
Kaksi päivää iskun jälkeen, 11. tammikuuta, maailman johtajat kerääntyivät Pariisiin johtamaan jättikulkuetta, johon osallistui jopa 1,6 miljoonaa ihmistä.
Ranskan puolimiljoonaiselle juutalaisyhteisölle se oli kauan kaivattu solidaarisuuden osoitus. Monet kokivat, että antisemitismi oli nostanut päätään päätään Ranskassa jo vuosien ajan.
Maailman johtajat johtivat mielenosoitusta 12.1.2015 Pariisissa. Joukossa mm. Euroopan komission presidentti Jean-Claude Juncker, Israelin pääministeri Benjamin Netayahu, Malin presidentti Ibrahim Boubacar Keita, Ranskan presidentti Francois Hollande, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sekä palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas.
Kaksi vuotta aiemmin al-Qaidaa kannattava jihadisti Mohamed Merah oli ampunut rabbin, kolme juutalaista koululaista sekä kolme ranskalaista sotilasta Toulousen kaupungissa.
Heinäkuussa 2014 palestiinalaismielinen marssi muuttui väkivaltaiseksi Pariisissa, ja väkijoukko tuhosi juutalaisia kauppoja ja huusi Israelin vastaisia iskulauseita.
Juutalaisvastaisuus näytti lisääntyneen, ja myös tilastot tukivat epäilyjä.
Ranskan hallituksen tilastojen mukaan antisemitistiset teot olivat lisääntyneet vuoden 2015 alkupuoliskolla jopa 84 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2014.
Kasvanut hermostuneisuus on myös saanut monia lähtemään Ranskasta ja muuttamaan Israeliin. Vuonna 2015 Israeliin lähtijöitä oli ennätykselliset 7900.
"Ranskan juutalaiset, tulkaa Israeliin"
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu herätti pian huomiota kehottamalla Ranskan juutalaisia muuttamaan Israeliin.
– Kaikille Ranskan juutalaisille – kaikille Euroopan juutalaisille – haluan sanoa että Israelin valtio on kotinne, Netanyahu sanoi.
– Kaikki Israeliin muuttavat juutalaiset otetaan lämpimästi ja avosylin vastaan.
Kuitenkin myös Ranskan valtio vakuutti, että Ranskassa on turvallista elää.
– Ranska ilman juutalaisiaan ei olisi Ranska, sanoi maan pääministeri Manuel Valls.
Je suis Charlie (Minä olen Charlie) -kyltit muodostuivat Ranskan terrori-iskujen symboleiksi.
Turvallisuuslupauksien takeeksi Ranska on lähettänyt 700 sotilasta partioimaan synagogien, juutalaisten koulujen ja kulttuurikeskusten suojaksi. Juutalaisyhteisö pyrkii jatkamaan elämäänsä niin normaalisti kuin mahdollista.
– Mietimme kyllä tätä ennen kun tulemme, mutta kun näemme nämä turvatoimet, koemme olevamme suojassa – enemmän tai vähemmän, kuvaili 29-vuotias Deborah.
