Paras asuinalue

Olemme syksyn ja talven mittaan tarkastelleet hyvää asumista eri puolilla Suomea. Asiantuntijoina ovat toimineet Katja Soinin lisäksi erityisesti asukkaat itse, mutta heidän lisäkseen myös monet suunnittelijat ja arkkitehdit. Nyt keskustelu halutaan avata kaikille. Hyvän lähtökohdan avoimelle keskustelulle tarjoaa Huoneistokeskus Oy:n helmi - maaliskuussa tekemä nettikysely suomalaisten asumistoiveista, johon vastaasi yli 8000 suomalaista.

"Unelma näyttää edelleen olevan omakotitalo, mutta ei keskellä kaupunkia. Virta on kaupungista pois", paljastaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Risto Kyhälä. "Haetaan luonnon helmaan ja etsitään erityisesti alueita; nimenomaan hyvämaineisia alueita."

Kyhälä näkee tässä tiettyä viitettä uudenlaisesta totaalitrendistä, "heimoutumisesta", jonka hän arvelee olevan nyt rantautumassa Suomeen.

"Ihmiset todella haluavat leimautua turvalliseksi ja terveelliseksi kokemaansa asuinalueeseen, kontrolloida sitä ja tietää mitä siellä tapahtuu", Kyhälä miettii.

Palvelujen vaikutus alueen arvostukseen näyttää olevan ajateltua monimutkaisempi asia. Kyhälä kertoo kummastelleensa, miksi hintataso nousee samalla tavalla sekä sellaisilla alueilla, joilta palvelut vähenevät kuin sellaisilla, joille niitä rakennetaan.

"Vaurastuva keskiluokka ei näyttäisi arvostavan keskivertoja palveluja vaan sitä, että ne ovat kävelymatkan päässä. Myös se on tärkeää, että omalla hyvämaineisella alueella on paljon pysäköintitilaa."

Kyttälän mukaan tämä kertoo siitä, että ihmiset ovat valmiita hakemaan palveluja omalla autollaan hiukan kauempaakin - sekä harrastusmahdollisuuksia että keskitettyjä kauppakeskuspalveluja.

Tällaisia asuinalueita suomalaiset näyttäisivät siis arvostavan juuri nyt. Mutta mikä on sitten Suomen paras asuinalue? Siihen etsitään vastausta "Hyvä asuminen 2010" -ohjelman puitteissa käynnistyneessä kilpailussa. Näkemyksensä voivat esittää niin asukkaat kuin asiantuntijat. Asuinalueiden suunnittelun ja tutkimisen asiantuntijoiden mielestä kilpailun järjestämiselle on monta hyvää syytä.

"Tärkeintä olisi herättää kansalaiskeskustelua - ja ylipäätään yhteiskunnallista keskustelua - asumisesta, asuinalueiden suunnittelusta, asuntopolitiikasta ja sen tyyppisistä kysymyksistä", sanoo professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Vaattovaaran kanssa samoilla linjoilla on arkkitehti Aija Staffans Teknillisestä korkeakoulusta: "Kilpailun toivotaan lisäävän keskustelua asuinympäristömme laadusta ja sen kehittämisestä. Tällä tähdätään myös tulevaisuuteen."

Asuinalue on haluttu määritellä tässä kilpailussa hyvin väljästi. Äänestäjillä on tässä vapaat kädet.

"Äänestää voi isompaa tai pienempää aluetta, kylää tai kaupunginosaa tai vastaavaa, jossa koetaan asioiden olevan kunnossa", hahmottelee arkkitehti Esko Kahri. "Se voi olla kaupunkimainen tai luonnonläheinen: yhteistä on se, että se on suomalainen, siellä syntyy kotipaikkatunne eikä sieltä tarvitse muuttaa pois. Se on alue, jolla halutaan olla."

Kun kilpailun asiantuntijaraadin jäsenet tapasivat toisensa ensimmäisen kerran, he löysivät monia toisistaan poikkeaviakin tunnusmerkkejä hyvälle asumiselle.

"Pyrimme etsimään sitä, mikä on erityistä juuri Suomessa. Ei ole syytä jäljitellä koko ajan vain ulkomaisia esimerkkejä. Pitää pystyä erottamaan se, mikä on meille itsellemme tärkeää", painottaa tutkija Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta. "Suomalainen erityispiirre hyvällä asuinalueella voi hyvinkin olla se, että lapset pystyvät kulkemaan kävellen kouluun ja liikkumaan alueella itsenäisesti ja turvallisesti."

Turvallisuudesta puhuu myös Vaattovaara, joka muistuttaa myös esteettisestä ja toiminnallisesta aspektista: "Kaunis! Toimiva tietysti, mutta se ei pidä sisällään määritelmää siitä, millä tavalla toimiva. Onhan meillä asuinalueita, joilla ihmiset toimivat kahden auton varassa ja asuinalueita, joilla ihmiset elävät ilman autoa lähellä sijaitsevien palveluiden varassa."

Nyt ensimmäistä kertaa Suomessa kaikilla on mahdollisuus sanoa sanansa hyvästä asumisesta. Mitä enemmän se herättää keskustelua, sitä enemmän sillä on vaikutusta asumisen kehittämiseen. Asiantuntijat patistelevatkin kaikkia virtuaaliuurnalle nettiäänestykseen:

"Kannattaa äänestää, jotta saisimme aitoja näkökulmia elämisestä ja asumisesta eri alueilla", Kyttä kannustaa.

"Tietysti senkin takia, että saisi pidettyä lippua korkealla oman asuinympäristön puolesta", Staffans lisää.

"Jotta kaikki suomalaiset saisivat kerrottua oman näkemyksensä ja oman viestinsä suunnittelijoille ja päätöksentekijöille. Nyt on aidon ja oikean vaikuttamisen mahdollisuus", houkuttelee Vattovaaraa äänestäjiä.

Kuka tahansa voi ilmoittaa kilpailuun omasta mielestään parhaan asuinalueen. Lopullisen valinnan Suomen parhaasta asuinalueesta tekee asiantuntijaraati kuulemansa, lukemansa ja näkemänsä perusteella.

"Tehtävämme on lähteä siitä, mitä ihmiset haluavat ja sitten arvioida - myös hyvinkin objektiivisin perustein - sitä, toimivatko alueet hyvin, kuinka on esimerkiksi turvallisuuden ja liikenteen laita. Pääasia on kuitenkin se, että ihmiset päättävät itse, mitä materiaalia haluavat tuoda esille", Kahri selventää.

Eniten ehdotuksia keränneillä alueilla vieraillaan loppukesästä.

Staffans odottaa ehdotuksilta paljon: "Olemme todella toiveikkaita saamaan meille suunnittelijoillekin uusia avauksia."

Eniten ääniä saaneet asuinalueet esitellään ensi syksynä Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmassa. Olemme mukana raadin arviointimatkoilla ja kerromme myös kilpailun lopulliset tulokset. Lopuksi katsojat voivat vielä valita omat suosikkinsa loppusuoralle päässeistä alueista.

Mikä on Suomen paras asuinalue?
Äänestä 15.6.2006 mennessä: äänestyslomake

(JKA 21.4.2006)

Lue myös:

    Uusimmat