Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) teettämä selvitys vahvisti, että kymmenet maajoukkuepelaajat ovat kokeneet seksuaalista häirintää jalkapallon ja jääkiekon parissa. Selvitystä Jääkiekkoliiton kanssa tilaamassa olleen Palloliiton pääsihteerin Marco Casagranden mukaan selvitys osoittaa muun muassa sen, ettei häirintätapauksista viestitetä kunnolla eteenpäin.
Tausta:
MTV Sport paljasti kuluvan vuoden maaliskuussa Suomen naisten jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa sekä lajien SM-sarjajoukkueissa tapahtuneen laajamittaista seksuaalista häirintää, joka on jatkunut 90-luvulta vähintään vuoteen 2008 asti. Suomen Palloliitto ja Jääkiekkoliitto vahvistivat ilmiön MTV Sportille.MTV Sport keräsi yksityiskohtaista tietoa ja esimerkkitapauksia kymmeniltä naisten maajoukkuepelaajilta ja toimihenkilöiltä. Tietoa kerättiin myös SM-sarjapelaajilta.
SUEK:n työryhmän teettämä kysely oli osoitettu jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueille. Mukana olivat miesten ja naisten sekä poika- ja tyttöjoukkueiden kaikki ikäluokat. Kysely suunnattiin yhteensä 907 pelaajalle, joista 496 antoi vastauksen. Kyselyyn vastanneista henkilöistä 54 (11%) oli kokenut tai havainnut seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää pelaajauransa aikana.
Koko selvitys lähti liikkeelle MTV Sportin tekemästä paljastuksesta, jonka mukaan suomalaisessa naisurheilussa on muhinut jo pitkään vakava ja arkaluonteinen seksuaaliseen häirintään liittyvä ilmiö. Nykypäivänä mittakaava ei ole enää yhtä suuri, mitä se oli 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella.
Palloliiton pääsihteerin Casagranden mukaan häirintäepäilyt päätyvät vain harvoin itse liiton johdon tietoisuuteen.
– Sillä tavalla se uutisointi, joka tästä tuli, yllätti. Pyrimme sen jälkeen selvittämään asiaa. Todella vähän näitä on kuitenkin tullut, Casagrande sanoo MTV Sportille.
LUE LISÄÄ: MTV Sport tutki: Naisten maajoukkueissa seksuaalista häirintää
Palloliitto tilasi selvityksen SUEK:lta yhteistyössä Jääkiekkoliiton kanssa. Yksi häirintätapauksiin liittyvä piirre on se, että epäilyistä ja havainnoista ei raportoida.
– Niin kuin Johanna Hentunen (selvityksen tutkija) tuossa tutkimuksessa kertoo, niin varmaan on niin, että ei näistä paljoa puhuta, Casagrande miettii.
Yksi silmiinpistävä piirre on se, että asiasta kertomiseen liittyy pelkoa. Selvityksessä kerrotaan esimerkeistä, joissa on pelätty jatkoseuraamuksista, mikäli häirinnästä raportoi eteenpäin.
LUE LISÄÄ: Suomen maajoukkuevalmentaja seksuaalisesta häirinnästä – "Osa pelkäsi ja lopetti uransa!"
Palloliiton pääsihteeri Casagrande viittaa häirintätapauksissa subjektiivisuuteen ja siihen, miten häirintätapausten tulkinnan skaala on eri ihmisillä hyvin erilainen.
– Joillekin riittää hyvin pieni asia, mikä koetaan epämiellyttäväksi. Kentälle pitää viedä viestiä siitä, että ihmiset ovat erilaisia, he ottavat asioita eri tavoin. Siellä on paljon niitä, jotka ottavat herkemmin asioita vastaan. Voidaan kuitenkin kuvitella, että siellä jalkapallo- ja jääkiekkokulttuurissa on välillä aika rajuakin tekstiä. Se vain pitää ottaa nykypäivänä huomioon, Casagrande miettii.
LUE LISÄÄ: Painostusta ja ahdistelua – entiset Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajat kertovat
MTV Sportin tekemien paljastusten jälkeen Palloliitto halusi Casagranden mukaan selvittää asiaa ja reagoida siihen oikealla tavalla.
– Eri tahot ovat olleet todella aktiivisesti mukana miettimässä sitä, että pitääkö toimintaohjeita täsmentää, jos ne ovat olleet joillekin epäselviä.
– Teemme sen, mitä me voidaan, Casagrande sanoo häirintätapauksien ennaltaehkäisemisestä.