Yksilökeskeinen valmennus on tulevaisuuden suomalaisen jalkapallomenestyksen tärkeimpiä kulmakiviä, ainakin jos on uskominen perjantaina julkaistua "Pelaajakehitys 2010-luvulla" -raporttia.
Kyseessä on loppuraportti Palloliiton ja Olympiakomitean yhteisestä lajiprosessista, jonka tavoitteena oli määritellä pelaajakehityksen lähtökohdat ja luoda edellytykset suomalaisen huippujalkapallon tulevaisuuden menestykselle.
Vuoden kestäneen prosessin työryhmä oli 20-henkinen joukko jalkapallon ja urheilun asiantuntijoita. Projektin vastuuhenkilöt olivat nuorten maajoukkuevalmentajat Mika Laurikainen ja Kimmo Lipponen, Olympiakomiteasta prosessia ohjasi Jorma Vertainen.
Ryhmään ovat kuuluneet vastuuhenkilöiden ohella maajoukkuevalmentajat Stuart Baxter (miehet) ja Markku Kanerva (U21), valmentajat Job Dragtsma (FC Inter), Mika Lehkosuo (Honka) ja Erkka V. Lehtola (HJK), koulutuspäällikkö Kari Ukkonen, nuorisopäällikkö Marko Viitanen, entiset ja nykyiset huippupelaajat Aki Riihilahti, Juha Reini ja Antti Niemi, liiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen ja huippujalkapallojohtaja Petri Jakonen.
Työskentelyyn ovat osallistuneet lisäksi Olympiakomiteasta valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola ja kehityspäällikkö Asko Härkönen, Suomen Urheiluopistolta valmennuskeskuksen johtaja Kyösti Lampinen ja KIHU:sta johtaja Jukka Viitasalo sekä tutkijat Henri Lehto ja Ville Kujanpää.
Työryhmän työ tuotti yli 100-sivuisen loppuraportin, joka sisältää lajianalyysiä ja esityksiä jatkotoimenpiteistä.
- Tämä on kuitenkin vain strategia, tällä on väliä vasta sitten kun asiat toteutetaan käytännössä, sanoi prosessissa mukana ollut Riihilahti.
- Tällä yritetään keskittää suomalainen osaaminen ja resurssit sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Asioita on tehtävä paljon paremmin kuin aiemmin, jos haluamme menestyä.
Enemmän valmentajia, enemmän osaamista
HJK:n valmennusjohtaja Erkka V. Lehtola painottaa tarvetta saada enemmän päätoimisia juniorivalmentajia.
- Mitenkään muuten kuin miettimällä aamusta iltaan pelaajien parasta ei voida saada riittävän hyviä tuloksia.
Lajiprosessin loppuraportti korostaa voimakkaasti yksilökeskeistä valmennusfilosofiaa. Se on ollut yksi suomalaisen jalkapallon heikkouksista.
- Yksilökeskeinen valmennus vaatii valmentajilta enemmän työtä ja osaamista. Meillä on loppunut sekä aika että osaaminen, Lehtola sanoi.
Lehtolan mukaan suomalainen nuorten jalkapallo kulki kymmenen vuotta sitten väärään suuntaan, ikään kuin pimeydessä.
- Silloin luotiin Kaikki pelaa -ohjelma, joka ajoi jalkapallon monessa paikassa aika pimeään tunneliin ja sai monet järkevätkin seuraihmiset sekoamaan hyvissä ajatuksissaan.
Lehtola kiittelee lajiprosessin työryhmän kokoonpanoa.
- Oli sellaisia ihmisiä, jotka uskalsivat nostaa kissan pöydälle. Kaikkia kritisoitiin, niin Palloliittoa, huippuseuroja kuin valmentajiakin.
Tuloksia saadaan vielä odotella
Kaikki lajiprosessissa tähtää loppujen lopuksi siihen, että huipputason vaatimukset olisivat nuorille lahjakkuuksille selvät ja heitä voitaisiin tukea matkalla huipulle. Lopulta suomalaisen jalkapallon pitäisi tuottaa entistä enemmän huippuyksilöitä.
Konkreettiset tulokset lajiprosessista nähdään kuitenkin vasta vuosien kuluttua.
- Toivomme muutoksia asenneilmapiirissä nopeasti. Mutta mitään pikavoittoja ei tule. Pystymme ehkä 2012 lähtien vaikuttamaan 12-13-vuotiaiden junioreiden tekemiseen, pohti Palloliiton huippujalkapallojohtaja Jakonen.
- Tämä raportti on vasta pohja, käytännön työ alkaa nyt.
Yksi konkreettinen asia lajiprosessin myötä on jo syntynyt: Jalkapallon valmennus- ja tutkimuskeskus aloittaa toimintansa Eerikkilän urheiluopistolla helmikuussa.
(MTV3-STT)