Pakolaiskiintiön nostaminen jakaa hallitusta – Terholta täystyrmäys Risikon ehdotukselle

Risikon mukaan asiaa on tarkoitus käsitellä hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa. Terho torppasi tämän.

– Asiasta ei ole edes keskusteltu, eikä keskustella. Pakolaiskiintiö ei nouse, Terho viestitti STT:lle.

Hänen mukaansa Risikon ilmoitus edustaa vain kokoomuksen kantaa. Terho sanoi, että Suomi on tehnyt osansa muun muassa toissa vuoden turvapaikkakriisin hoidossa. Hänen mukaansa näitä kustannuksia maksetaan vielä pitkään.

– Suomella ei ole varaa nostaa humanitaarisen maahanmuuton kustannuksia.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli torstaina lomalla eikä halunnut kommentoida pakolaiskiintiön nostamista.

Kiintiötä nostettiin Syyrian vuoksi

Risikko sanoi tiedotteessa, että kun pakolaisia otetaan vastaan suoraan muun muassa YK:n pakolaisleireiltä, autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pääsemään turvallisesti Eurooppaan. Samalla taistellaan ihmissalakuljetusta vastaan.

Hänen mukaansa Suomi on painottanut EU:ssa maahanmuuton parempaa hallintaa ja maahanmuuton laillisten väylien kehittämistä.

– Tässä jokaisen jäsenvaltion tulisi kantaa oma vastuunsa.

Vielä viime lokakuussa Risikko ilmoitti eduskunnan kyselytunnilla, ettei Suomen ole mahdollista kasvattaa pakolaiskiintiötään. Risikko sanoi tuolloin, ettei Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden tilanne ollut vielä hallinnassa.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 lähes koko 2000-luvun ajan. Kiintiötä nostettiin Syyrian tilanteen vuoksi 1 050:een vuosina 2014 ja 2015, mutta 2016 se laskettiin takaisin 750 paikkaan.

Kiintiöpakolaisina valitaan henkilöitä, jotka ovat jo pakolaisina jossain toisessa maassa ja joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi.