Suomen Pakolaisapu pitää Migrin työntekijöiden viestiä työn laadun kärsimisestä huolestuttavana ja katsoo, että maa-arvioita olisi syytä tarkastella uudelleen.
Maahanmuuttovirasto Migri on tehnyt töitä kovien paineiden alla ja pienillä resursseilla. Useat työntekijät kertoivat viikonloppuna nimettömissä haastatteluissa Helsingin Sanomissa, miten pelkäävät muun muassa työnsä laadun kärsivän.
Turvapaikkahaastattelut, joissa suojelun tarve selvitetään, on hoidettava kolmessa tunnissa.
– Totta kai huolestuttaa, ehditäänkö tällaisessa ajassa tehdä syvää haastattelua ja saada ne tiedot, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta Suomen Pakolaisavusta Huomenta Suomessa.
"Linjausten taustalla vahva poliittinen ohjaus"
Väkiparta katsoo, että uusien turvapaikkalinjausten taustalla on vahva poliitinen ohjaus, vaikka poliitikot eivät ole sitä ainakaan toistaiseksi myöntäneet.
Joulukuussa tehdyssä turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa linjattiin, että sisäisen paon mahdollisuutta on syytä selvittää. Toukokuussa maahanmuuttoviraston virkamiehet antoivat uudet maa-arviot, joissa pohdittiin nimen omaan sisäisen paon mahdollisuutta.
Nyt kielteisiä päätöksiä annetaan sillä perusteella, että suojelun tarpeessa oleva ihminen voi esimerkiksi Irakissa muuttaa toiselle alueelle.
– Turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa sanotaan, että tavoitteena on katkaista turvapaikanhakijoiden virta Suomeen. Ja sitä tässä nyt on tehty.
Päättäjät vedonneet siihen, että Suomen turvapaikkapoliittinen linja ei voi poiketa muiden Euroopan maiden ja erityisesti Pohjoismaiden linjasta.
– Mitään yhteistä pohjoismaista linjaa ei ole. Ruotsissa tehtiin väliaikaiset lait, jotka ovat kolme vuotta voimassa. Suomessa tehdään erilaisia muutoksia. Koko EU:ssakaan ei ole tällä hetkellä mitään yhtenäistä turvapaikkapoliittista linjaa, vaikka puheissa sellainen on olemassa.
Irakissa sisäinen pako ei käytännössä mahdollinen
Tänä vuonna Suomeen on tullut enää 4 000 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna heitä tuli yli 30 000. Taustalla on Väkiparran mukaan muun muassa ulkoministeriön kampanjointi lähtömaissa.
– Sitä ei suoraan sanota, että älkää tulko tänne, mutta se on se keskeinen viesti siellä. Pyritään vaikuttamaan, että älkää lähtekö salakuljettajien mukaan tänne Eurooppaan. Samaan aikaan tehdään lakeja, joka käytännössä lakkauttaa pakolaisten oikeuden perheeseen Suomessa.
Sisäinen pako ei Väkiparrran mukaan ole käytännössä mahdollista esimerkiksi Irakissa.
– Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö on sanonut, että Irakiin tällä hetkellä ei pitäisi palauttaa sillä perusteella, että sisäinen pako on mahdollinen. Tilanne on niin kaoottinen, ettei siellä ole oikein elämisen edellytyksiä.
Väkiparta huomauttaa, että maa-arviot olisi syytä tehdä uudestaan, jos kukaan ei tiedä mihin ne perustuvat.
– Ne eivät perustu kansainvälisiin tutkimuksiin tai esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestön näkemyksiin näiden maiden turvallisuustilanteesta. Jos kellään ole näkemystä, mistä nämä maa-arviot ovat syntyneet, olisiko sitten syytä tutkia uudestaan ja pysäyttää kesken olevat turvapaikkaprosessit?
Suomalainen vapaaehtoistyöntekijä oli hoitamassa vauvoja Kreikan pakolaisleirillä
video7:33
