Päivi Räsänen MTV:n erikoishaastattelussa: Nuori lääkäri päätti hypätä politiikkaan, kun lama toi vastaanotolle itsetuhoisia ihmisiä – "En halunnut vain kirjoitella unilääkereseptejä"

Päivi Räsänen täyttää 60 vuotta - nyt hän kertoo, miksi lähti politiikkaan ja katuuko rikostutkintaan johtaneita twiittejä 12:37
Päivi Räsänen kertoo urastaan MTV Uutiset Liven erikoishaastattelussa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on yksi kuluneen vuosikymmenen näkyvimmistä ja taatusti eniten tunteita herättävimmistä poliitikoista.

Vuonna 2010 Räsänen osallistui Yleisradion Ajankohtaisen kakkosen Homoiltana tunnettuun keskusteluohjelmaan. Hän puhui Raamatusta ja avioliittonäkemyksistään. Räsänen julisti samaa sukupuolta olevien parisuhteiden olevan syntiä.

Ihmiset alkoivat erota kirkosta sankoin joukoin.

Mutta Räsäsen puheet eivät olleet yllättäviä – eivätkä ihmisten reaktiot niihin. Niiden nojalla hän on noussut yhdeksi valtakunnan politiikan näkyvimmistä henkilöistä.

Lähti politiikkaan 1990-luvun alussa

Torstaina 19. joulukuuta Räsänen täyttää 60 vuotta. Hän on ollut mukana politiikassa lähes kolmanneksen elämästään.Räsänen kertoo, ettei alun perin ollut kovinkaan innokas lähtemään mukaan politiikkaan.

Hän oli kuitenkin jo ennen poliitista uraansa ottanut kantaa muun muassa aborttikysymyksiin esimerkiksi lehtikirjoituksissa. Hän kertoo kristillisen vakaumuksensa ajautuneen törmäyskurssille politiikan kanssa jo lääketieteen opintoja suorittaessaan.

Siirtyminen politiikkaan alkoi kuitenkin 1990-luvun laman aikana, kun työterveyslääkärinä työskennelleen Räsäsen vastaanotolle tuli yhä enemmän laman takia kriisiin ajautuneita ihmisiä. 

– Se oli minulle sellaista yhteiskunnallisen ja poliittisen heräämisen aika, koska sinne lääkärin vastaanottohuoneeseen ihan kirjaimellisesti tuli niitä yhteiskunnallisen murroksenn seurauksia. Olin työterveyslääkäri ja minulla oli sellaisia pieniä yrityksiä hoidettavana. Siellä tuli konkursseja, työttömyyden uhkaa, supistuksia. Aika traagisia – jopa itsemurhia.

– Ajattelin, että haluaisin olla vaikuttamassa niihin syihin, jotka ihmisiä ajavat sinne vastaanottohuoneeseen. En halunnut pelkästään kirjoitella niitä sairauslomatodistuksia ja unilääkereseptejä.

Nousi kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi 2004

Aluksi Räsänen toimi Suomen kristillisessä liitossa SKL:ssä (puolue vaihtoi nimensä kristillisdemokraateiksi sittemmin) sitoutumattomana.

Sitten hänet valittiin Riihimäen kaupunginvaltuustoon vuonna 1993. Vuonna 1995 hän pääsi jo eduskuntaan.

Kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Bjarne Kallis erosi kesken kauden vuonna 2004, alkoi puolue valita uutta puheenjohtajaa lähinnä kahden naisen väliltä: Sari Essayahin ja Päivi Räsäsen.

Räsänen toimi puolueenpuheenjohtajana vuodesta 2004 vuoteen 2015 saakka, jolloin puolueen puheenjohtajaksi valittiin Sari Essayah.

Räsänen toimi sisäministerinä Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksissa 2011–2015. Hänen ministerikaudellaan nousivat esiin epäilyt Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan hämäryyksistä ja Jari Aarnion sekaantumisesta huumeiden maahantuontiin.

Mitä entinen sisäministeri pohtii al-Holin tilanteesta?

Myös turvallisuuskysymykset olivat isosti esillä.

Mitä mieltä Räsänen on siitä, mitä al-Holin leirillä oleville suomalaisille tulisi tehdä?

– Tämä on vaikea tilanne, se on tunnustettava. Toimitaan siinä miten tahansa, niin ei ole yhtä hyvää ja täydellistä ratkaisua tähän ongelmaan, hän toteaa alkuun.

– Mielestäni tulee huomioida kaksi tärkeää periaatetta: ensinnäkin kansallinen turvallisuus ja toisekseen lasten etu. Siellä on paljon lapsia, myös suomalaisia lapsia. Jokaisella kansakunnalla on vastuu omista kansalaisistaan, silloin kun ne on nimenomaan lapsia. Mutta Suojelupoliisi on melko selvin sanoin arvioinut, että nämä Isikseen kytköksissä olevat aikuiset henkilöt palatessaan Suomeen hyvin todennäköisesti muodostaisivat vakavan uhan ja riskin. Ei se jihadismi sillä lentomatkalla al-Holista Erbilin kautta Suomeen mihinkään lähde. Sitä on aikuiselta ihmiseltä myös vaikea kitkeä pois. 

– Sen sijaan muutkin Pohjoismaat ovat kotiuttaneet orpolapsia tai niitä lapsia, joiden äidit ovat heidät suostuneet esimerkiksi sukulaisten hoiviin heidät antamaan. Mielestäni tässä tarvittaisiin selkeä poliittinen päätös, ihan valtioneuvoston yleisistunnon päätös, joka kestäisi päivänvalon eduskunnassa. Päätös, jossa ei mentäisi lymyilemään virkamiesten selän taakse. Kyllä poliittisten päättäjien pitää pystyä vastuu kantamaan tästä hankalasta kysymyksestä.

Katso koko haastattelu artikkelin yläpuolelta löytyvältä videolta. 

Lue myös:

    Uusimmat