Alexander Stubb sanoo pystyvänsä ajattelemaan nykyisessä työssään EU-yliopiston professorina ja yksikön johtajana vapaammin kuin aiemmissa töissään.
Muun muassa Suomen pääministerinä ja ulkoministerinä kokoomuksen jäsenkirjalla toiminut Alexander Stubb siirtyi akateemiseen maailmaan vuonna 2020, kun hänet nimitettiin johtajaksi ja professoriksi European University Instituten Transnational Governance -yksikköön Firenzeen, Italiaan.
– Onhan akateeminen maailma paljon vapaampi kuin vanhempi urani. Se antaa mahdollisuuden tehdä eri tavalla – pohdiskella ja lukea, keskustella ihan eri tavalla kuin ennen, Stubb sanoi Viiden jälkeen -haastattelussa.
Neljä virhettä
Stubb julkaisi viime lokakuussa yliopistonsa YouTube-kanavalla videon, jossa hän kertoi tehneensä pää- ja ulkoministerinä ollessaan neljä virhettä Venäjän kanssa. Niistä kolme koski venäläisten viisumivapautta, Nord Stream -kaasuputkea ja Rosatomia. Neljänneksi virheeksi hän nimesi sen, ettei kyennyt pääministerinä edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä.
Stubbilta kysyttiin Viiden jälkeen -ohjelmassa, mitä näistä neljästä hän pitää suurimpana virheenään.
– Jos jälkikäteen saisi valita, olisi hienoa, että Suomi olisi lähtenyt Nato-jäsenyys -polulle jo Georgian sodan yhteydessä vuonna 2008. Se olisi ollut kaikista turvallisin vaihtoehto.
Stubb toimi ulkoministerinä Georgian sodan alkaessa vuonna 2008. Muutama viikko sodan alkamisen jälkeen hän piti Suurlähettiläspäivillä 080808-puheeksi nimetyn puheen, jossa hän puhui Natoon liittymisen puolesta.
– Entä Nato-jäsenyys? Oma ajatteluni lienee kaikkien tiedossa. En kuitenkaan missään nimessä ehdota hätiköityä liikkeellelähtöä, vaikka Nato-jäsenyyden harkinnalle onkin olemassa vahvat perusteet, sanoi Stubb puheessaan vuonna 2008.
Hän sai silloin puheistaan kovaa kritiikkiä.
Stubb nousi ulkoministeriksi vuonna 2008 Ilkka Kanervan tilalle ja jatkoi virassa vuoteen 2011 asti. Ulkoministerin pestin jälkeen hän toimi vielä kolmessa muussakin ministerin tehtävässä vuosien 2011 ja 2016 välillä: ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä, pääministerinä ja valtiovarainministerinä. Kokoomuksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 2014–2016.
Eurooppalainen ajattelu sumensi näkemystä Venäjästä
Stubb kertoo analysoineensa paljonkin sitä, missä hän ja samalla muu Eurooppa teki virheitä Venäjän kanssa. Hänen mukaansa eurooppalaiselle tyypillinen ajattelu on johtanut harhaan.
– Olen päätynyt siihen analyysiin, että me Suomena, mutta myös minä henkilönä olen aina uskonut ulkopolitiikan perustuvan kahteen pilariin: idealismiin ja realismiin.
Hänen mukaansa idealismiin kuuluu vapaa ja avoin yhteiskunta sekä halu tehdä yhteistyötä muun maailman kanssa, kun taas realismiin kuuluu pyrkimys varautua pahan päivän varalle. Jälkimmäinen liittyy hänen mukaansa puolustusmenoihin, asepalveluun ja Nato-jäsenyyteen.
– Meillä kaikilla oli aika eurooppalainen tulokulma yhteistyöhön Venäjän kanssa. Se, mikä löi kasvoille, oli, että Venäjä ei loppupeleissä ollutkaan normaali eurooppalainen valtio, joka soveltaisi kansainvälistä oikeutta jollakin tavalla. Se oli suuri virhe.
”Politiikassa ei anneta vapautta olla väärässä”
Stubbin mukaan virheiden myöntäminen on erityisen vaikeaa politiikassa, mutta yleisesti ottaen hän soisi, että ihmiset myöntäisivät virheitään nykyistä enemmän. Hän kertoo pohjaavansa ajatuksiaan erityisesti Adam Grantin kirjoittamaan Think again -kirjaan.
– Kirjan perusviesti on, että jos myönnämme virheemme tai olemme väärässä, opimme jotakin. Politiikassa se on vaikeaa, koska ei anneta vapautta olla väärässä. Mutta normaaliyhteiskunnassa meidän pitäisi olla sallivampia.
Hänen mukaansa väärässä olemisen vaikeus näkyy selvästi sosiaalisessa mediassa.
– Jos seuraa sosiaalisen median keskustelua, niin sen oikein näkee, kuinka salamat roiskuu, kun jengi alkaa hakkaamaan, että minä olen oikeassa. Silloin perusviesti olisi, että: ”Päästä irti vaan, väärässä oleminen on ihan ok”, Stubb pohtii.
