Paini

Painimolskille Venäjän Širvani Muradov (oik.) voitti vapaapainin 96kg sarjan olympiakultaa. Peking, 2008.
Painimolskille Venäjän Širvani Muradov (oik.) voitti vapaapainin 96kg sarjan olympiakultaa. Peking, 2008.Getty Images
Julkaistu 10.05.2012 11:42(Päivitetty 20.06.2012 15:59)

Tutustu painin ohjelmaan Lontoon olympialaisissa

Paini on ollut olympiaohjelmassa kaikissa kisoissa vuotta 1900 lukuun ottamatta. Ateenassa 1896 painittiin vain yhdessä sarjassa nykyistä kreikkalaisroomalaista painia muistuttavin säännöin. Vapaapaini tuli ohjelmaan St. Louisissa 1904. Suomi on voittanut kreikkalais-roomalaisessa painissa 18 kultaa, 21 hopeaa ja 19 pronssia. Vapaapainissa mitalisarja on 8–7–10. Viimeisen vapaan painimuodon mitalin on tuonut Jukka Rauhala, pronssia Los Angelesissa 1984.

Alkuvuosina osanottajien määrää ei rajoitettu, ja Tukholman kisoihin 1912 osallistui viiteen sarjaan yhteensä 37 suomalaispainijaa. Periaate yksi mies/maa/sarja otettiin käyttöön vasta Amsterdamissa 1928. Paini on yleisurheilun ohella ainoa urheilumuoto, jossa Suomella on ollut edustus kaikissa olympiakisoissa vuodesta 1906 lähtien. Vapaapainiin ei tosin ole osallistunut suomalaisia vuoden 1992 jälkeen.

Painisäännöt ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Tukholmassa 1912 ei mitaliotteluilla ollut aikarajaa. Suomen Alppo Asikainen painikin virolaisen Martin Kleinin kanssa kaikkien aikojen maratonottelun, joka päättyi 11 tunnin ja 40 minuutin jälkeen Kleinin arvosteluvoittoon. Ivar Böling jakoi samoissa kisoissa hopeamitalin ruotsalaisen vastustajansa kanssa; miehet eivät saaneet toisistaan selkoa yhdeksässä tunnissa, ja tuomaristo päätti jättää kultamitalin tyystin jakamatta. Kolmeen peräkkäiseen painikultaan samassa sarjassa on yltänyt vain Aleksandr Karelin (1988–96). Valkovenäläinen vapaapainija Aleksandr Medved on myös voittanut kultaa kolmissa peräkkäisissä kisoissa (1964–72), mutta välillä sarjaa vaihtaen. Eniten mitaleita on voittanut länsisaksalainen Wilfried Dietrich (1–2–2 vuosina 1956–68). Suomalainen neljien kisojen mitalisti on Eino Leino (1–1–2 vuosina 1920–32). Kustaa Pihlajamäki voitti puolestaan kaksi kultaa vapaapainissa 12 vuoden välein (1924– 36). Serkkumies Hermanni voitti oman kultamitalinsa väliin jääneissä kisoissa (1932).

Molemmissa painimuodoissa kultaa ovat voittaneet Suomen Kalle Anttila (1920–24), Ruotsin Ivar Johansson (1932–36) ja Viron Kristjan Palusalu (1936). Viimeisin kahden eri painimuodon mitalisti on Ruotsin Jan Karlsson (1972). Sydneyssä 2000 painin painoluokkien määrää pudotettiin 2x10:stä 2x8:aan. Ateenasta 2004 lähtien on mitaleita jaettu enää 7 miesten sarjassa painimuotoa kohden.

Naisten paini tuli mukaan olympiakisoihin Ateenassa 2004. Menestynein maa oli Japani, joka voitti mitalin kaikissa naisten luokissa (2–1–1). Pekingissä Japani jatkoi menestystään nappaamalla saman mitalisaaliin. Suomalaisia naispainijoita ei olympiamolskilla vielä ole esiintynyt.

Suomen mitalit

1906 K Kr 85 kg    Verner Weckman
     H Avoin       Verner Weckman

1908 K Kr 93 kg    Verner Weckman
     H Kr 93 kg    Yrjö Saarela
     P Kr 66,6 kg  Arvo Lindén

1912 K Kr 60 kg    Kaarlo Koskelo
       Kr 67,5 kg  Emil Väre
       Kr +82,5 kg Yrjö Saarela
     H Kr 82,5 kg  Ivar Böling
       Kr +82,5 kg Johan F. Olin
     P Kr 60 kg    Otto Lasanen
       Kr 75 kg    Alppo Asikainen

1920 K Kr 60 kg    Oskar Friman
       Kr 67,5 kg  Emil Väre
       Kr +82,5 kg Adolf Lindfors
       V  67,5 kg  Kalle Anttila
       V  75 kg    Eino Leino
     H Kr 60 kg    Heikki Kähkönen
       Kr 67,5 kg  Taavi Tamminen
       Kr 75 kg    Arthur Lindfors
       Kr 82,5 kg  Edil Rosenqvist
       V  75 kg    Väinö Penttala
     P Kr 75 kg    Matti Perttilä
       Kr +82,5 kg Martti Nieminen

1924 K Kr 62 kg    Kalle Anttila
       Kr 67,5 kg  Oskar Friman
       Kr 75 kg    Edvard Westerlund
       V  56 kg    Kustaa Pihlajamäki
     H Kr 58 kg    Anselm Ahlfors
       Kr 62 kg    Aleksanteri Toivola
       Kr 75 kg    Arthur Lindfors
       Kr +82,5 kg Edil Rosenqvist
       V  56 kg    Kaarlo Mäkinen
       V  66 kg    Volmar Wikström
       V  72 kg    Eino Leino
     P Kr 58 kg    Väinö Ikonen
       Kr 67,5 kg  Kalle Westerlund
       Kr 82,5 kg  Onni Pellinen
       V  66 kg    Arvo Haavisto
       V  79 kg    Vilho Pekkala

1928 K Kr 75 kg    Väinö Kokkinen
       V  56 kg    Kaarlo Mäkinen
       V 72 kg     Arvo Haavisto
     H Kr +82,5 kg Hjalmar Nyström
       V  61 kg    Kustaa Pihlajamäki
       V  +82,5 kg Aukusti Sihvola
     P Kr 67,5 kg  Edvard Westerlund
       Kr 82,5 kg  Onni Pellinen
       V  66 kg    Eino Leino

1932 K Kr 79 kg    Väinö Kokkinen
       V  61 kg    Hermanni Pihlajamäki
     H Kr 72 kg    Väinö Kajander
       Kr 87 kg    Onni Pellinen
       V  79 kg    Kyösti Luukko
     P Kr 61 kg    Lauri Koskela
       V  56 kg    Aatos Jaskari
       V  72 kg    Eino Leino

1936 K Kr 66 kg    Lauri Koskela
       V  61 kg    Kustaa Pihlajamäki
     H Kr 61 kg    Aarne Reini
     P Kr 72 kg    Eino Virtanen
       V  66 kg    Hermanni Pihlajamäki
       V +82,5 kg  Hjalmar Nyström

1948 K V  52 kg    Lenni Viitala
     H Kr 87 kg    Kelpo Gröndahl
     P Kr 52 kg    Reino Kangasmäki

1952 K Kr 87 kg    Kelpo Gröndahl
     H Kr 79 kg    Kalervo Rauhala
     P Kr 52 kg    Leo Honkala
       Kr +82,5 kg Tauno Kovanen

1956 K Kr 62 kg    Rauno Mäkinen
       Kr 67 kg    Kyösti Lehtonen
     P V  62 kg    Erkki Penttilä
       V +82,5 kg  Taisto Kangasniemi

1972 P Kr 57 kg    Risto Björlin

1976 K Kr 57 kg    Pertti Ukkola

1980 P Kr 74 kg    Mikko Huhtala

1984 K Kr 74 kg    Jouko Salomäki
     H Kr 68 kg    Tapio Sipilä
     P V  68 kg    Jukka Rauhala

1988 H Kr 90 kg    Harri Koskela
     P Kr 68 kg    Tapio Sipilä

1996 H Kr 74 kg    Marko Asell

2000 P Kr 76 kg    Marko Yli-Hannuksela

2004 H Kr 74 kg    Marko Yli-Hannuksela

Teksti: Suomen olympiakomitea