Paineilma-aseiden käytöstä ei toistaiseksi tutkintapyyntöä

Valtakunnansyyttäjänvirasto ei ole toistaiseksi saanut yhtään tutkintapyyntöä poliisin paineilma-aseiden käytöstä.

Käytännössä ilmoituksen voisivat tehdä esimerkiksi poliisin kiinni ottamat mielenosoittajat, Helsingin poliisi itse tai Poliisihallitus. Normaalin ruutiaseen käytöstä tehtäisiin poliisin sisäinen tutkinta ja aseenkäytön selvitykset jokaisesta laukauksesta. Jos olisi syytä epäillä poliisirikosta, tapaus tutkittaisiin valtakunnansyyttäjänvirastossa.

Helsingin poliisin viestintäjohtaja Juha Hakola kertoi STT:lle aiemmin, että paineilma-aseen käyttö lasketaan voimankäytöksi. Siksi siitä ei tehdä samanlaista tutkintaa kuin ruutiaseen käytöstä.

Poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta sanoo, että paineilma-aseet ovat koekäytössä ja niiden käytöstä raportoidaan poliisihallitukselle. Poliisihallitus tekee myöhemmin päätöksen siitä, voidaanko paineilma-aseet ottaa käyttöön tai ei.

– Tämä on nimenomaan hyväksytty koekäyttöön, jotta sitä käytettäisiin joukkojen hallinnassa. Kun on iso joukko henkilöitä, aiheutetaan vähemmän vammoja kuin rynnäköimällä väkijoukkoon, Savolainen sanoo.

Savolaisen mukaan toisena tarkoituksena on vaikuttaa keskeisiin henkilöihin, eikä koko joukkoon.

Osuma silmäkulmaan selvitettävä

Savolaisen mukaan on selvitettävä, onko jonkun silmään todella osunut paineilma-aseen ammus.

– Jos silmään saa osuman, jälki on ihan toisen näköistä, sanoo Marko Savolainen.

Hänen mukaansa paineilma-ase ei ole poliisin koekäytöstä ottanut kimmoketta miltään pinnalta, joten osuma kimmokkeesta kuulostaa epätodennäköiseltä. Hänen mukaansa on kuitenkin selvitettävä, mitä on tapahtunut ja onko tapahtunut rikos.

– Jos joku saa vammoja poliisin käyttämästä voimakeinosta, siitä ei välttämättä seuraa esi- tai rikostutkintaa, sanoo Savolainen.

Savolaisen mukaan kyseessä on vähäinen voimankäyttöväline, jonka pysyvästä käytöstä päätetään riittävien kokemusten jälkeen.

Lue myös:

    Uusimmat