Vatikaanissa alkaa keskiviikkona paavin valinta, kun 133 kardinaalia sulkeutuu konklaaviin Sikstuksen kappeliin.
Jono paavi Franciscuksen haudalle kiertää Roomassa koko Santa Maria Maggioren basilikan ympäri. Maltan ritarikunnan asuun pukeutunut mies paimentaa ihmisiä jo paikalla olevien tuhansien jonottajien jatkeeksi. Viereisen rakennuksen seinään on ripustettu suuri lakana, jossa lukee ”Kiitos Franciscus”.
Basilikan takana olevalle aukiolle viritetyt poliisin keltaiset muovinauhat ja kirkkaanvihreät bajamajat kertovat, että jonoa on aiempina päivinä ollut enemmänkin. Franciscuksen haudasta on lyhyessä ajassa muodostunut pyhiinvaelluskohde, jossa kävi heti hautajaisten jälkeisenä sunnuntaina 70 000 ihmistä.
– On surullista, että häntä ei enää ole, mutta samaan aikaan olen onnellinen, että hän lepää nyt rauhassa herran luona. Uskon, että hän rukoilee meidän puolestamme, sanoo kirkosta ulos tuleva, Keniasta kotoisin oleva Stephen Omollo.
Omollo kertoo jonottaneensa haudalle noin tunnin ajan, ja käyneensä aiemmin katsomassa paavin arkkua myös Pietarinkirkossa. Tuolloin jonotus kesti neljä tuntia.
Italialaiset Mirella Palermo ja Gentile Apruzzese puolestaan kertovat, että haudalla vierailu oli todella tunteita herättävää.
– Franciscus teki paljon köyhien ja syrjittyjen hyväksi ja olemme lähes varmoja, että hänet julistetaan pyhimykseksi.
Lue myös: Kommentti: Paavin hautajaisjärjestelyt olisivat voineet olla katastrofi – mutta onnistuivat yli odotusten
Toiveissa voimakas johtaja
Vatikaanissa alkaa keskiviikkona uuden paavin valinta, kun 133 kardinaalia sulkeutuu Sikstuksen kappeliin konklaaviin. Santa Maria Maggioren edustalla moni toivoo, että uusi paavi jatkaisi Franciscuksen aloittamalla tiellä.
– Toivomme saavamme paavin, joka olisi kuten Franciscus. Hän teki niin paljon, ei vain katoliselle kirkolle vaan koko maailmalle. Haluamme nähdä paavin, joka jatkaa samalla mandaatilla, eikä vie meitä taaksepäin, Omollo sanoo.
Saman toiveen toistavat Palermo ja Apruzzese. Palermo toivoo uuden paavin olevan energinen johtaja, kuten edesmennyt paavi Johannes Paavali II hänen mukaansa oli.
– En tarkoita, etteikö Franciscus olisi ollut sellainen. Mutta tässä maailmantilanteessa tarvitaan voimakasta paavia. On suuri vaara, että päädymme jälleen yhteen maailmansotaan, Palermo uskoo.
Apruzzesen mukaan Franciscus olisi halunnut tehdä paavinkautensa aikana paljon enemmänkin, mutta ei onnistunut kaikissa tavoitteissaan.
– Hänellä oli paljon ideoita ja hän halusi todella ratkaista asioita, mutta joutui usein muiden estämäksi, Apruzzese sanoo.
Katse kääntyy Aasiaan
Tämänkertainen konklaavi on kaikkien aikojen monilukuisin ja kansainvälisin, sillä Franciscus ehti paavina ollessaan nimittää kymmeniä kardinaaleja – useat heistä maihin, joissa kardinaaleja ei entuudestaan ollut lainkaan.
Koska katolinen kirkko kasvaa nyt erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, uskoo moni seuraavan paavin tulevan argentiinalaisen Franciscuksen tavoin muualta kuin Euroopasta.
Arnel Yusi toivoo aasialaista paavia.
– Olemme filippiiniläisiä, joten kannustamme kardinaali (Luis Antonio) Taglea.
Saksalaisen papin, isä Bernardo Piendlin mukaan kansallisuuden sijaan mielenkiintoisempi kysymys on, valitaanko paaviksi kardinaali Rooman kuuriasta eli hallinnosta vai sen ulkopuolelta.
– Itse toivon, että ulkopuolelta, Piendl sanoo.
Useimmat Franciscuksen haudalla käyneet eivät kuitenkaan suostu nimeämään suosikkiaan.
– Se on jumalan käsissä. Jumala valitsee paavin ja luotan jumalaan, Omollo sanoo.
Asialistalla maailmanrauha
Santa Maria Maggioren edustalla tulevan paavin harteille asetetaan suuria odotuksia. Moni toivoo paavin edistävän maailmanrauhaa, tai ainakin rauhaa Ukrainaan ja Gazaan. Omollo muistuttaa, että Franciscus puhui Gazan tilanteesta ja muista maailmassa tapahtuvista vääryyksistä avoimesti.
– Haluaisin nähdä paavin välittävänä voimana, joka toisi maailman johtajat yhteen puhumaan ilmastonmuutoksesta sekä maailman taloudellisista ja sosiaalisista haasteista. Haluaisin nähdä paavin, joka ulottaa otteensa kirkon ulkopuolelle ja tarttuu pakolaiskysymykseen, nälänhätään, konflikteihin ja muihin asioihin, jotka koskettavat meitä kaikkia, Omollo sanoo.
Isä Piendl toivoo jatkuvuutta paavi Franciscuksen linjaan, mutta toteaa jokaisella paavilla olevan omat painotuksensa asioihin.
– Olen itse ollut katolisen avustusjärjestön Caritasin johtaja, ja minulle tärkeää on, että uusi paavi on kiinnostunut sosiaalisista kysymyksistä. Franciscus jätti suuren jäljen käymällä Lampedusalla, Piendl viittaa siirtolaisten rantautumispaikkana tunnettuun saareen Italian eteläpuolella.
Kirkko on entistä hajanaisempi
Kardinaalit ovat kuluneen kahden viikon ajan kokoontuneet konklaavia valmisteleviin kokouksiin, joissa pohditaan kirkon linjaa ja tulevalta paavilta vaadittavia ominaisuuksia. Samalla eri puolilta maailmaa saapuneilla kardinaaleilla on ollut mahdollisuus tutustua toisiinsa.
Vatikaaniin erikoistuneen toimittajan ja Franciscuksesta vastikään kirjan julkaisseen Marco Politin mukaan katolisessa kirkossa on kymmenen vuoden ajan vallinnut eräänlainen sisällissota, kun osa kirkon edustajista on vastustanut Franciscuksen ajamia uudistuksia.
– Monet kardinaalit etsivät nyt henkilöä, joka voisi jälleen yhdistää nämä palaset, Politi sanoi Italian ulkomaankirjeenvaihtajien yhdistyksessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Koska katolinen kirkko on laajentunut maantieteellisesti, joutuu uusi paavi myös sovittelemaan yhteen eri alueiden näkemyksiä. Vatikaaniin ja katolilaisuuteen erikoistuneen journalistin Giovanna Chirrin mukaan yksi tärkeimpiin uuden paavin valintaan vaikuttavista teemoista on lisäksi vuoropuhelu eri uskontokuntien välillä.
– Franciscus teki kahdeksan matkaa maihin, joiden väestöstä suurin osa on muslimeita. Viimeiseksi jääneellä matkallaan hän kävi muun muassa Indonesiassa, Chirri sanoo.