Seuraavan paavin valinta on "periaatekysymys", kuvailee paavi Franciscuksen tavannut Alpo Penttinen.
Helsingin katolisen kirkon piispan sihteeri ja hiippakunnan kansleri Alpo Penttinen muistelee nauttineensa "paavin sumpit" Vatikaanissa.
Pari kertaa paavi Franciscuksen tavannut Penttinen sanoo paavin pahoitelleen, että varsinainen kokous järjestetään piispojen kanssa. Penttinen oli Pohjoismaiden piispainkokouksessa mukana teologian opiskelijana.
– Paavi sanoi meille muille, että voitte mennä kahville. Nautittiin paavin sumpit, Penttinen sanoo MTV Uutisille puhelimitse.
Lue myös: Franciscus oli yllätysvalinta – tästä edesmennyt paavi muistetaan
Seuraava paavi
Paavi Franciscuksen seuraajan linja on Penttisen mukaan "iso ja mielenkiintoinen kysymys". Franciscus suhtautui lukuisia edeltäjiään myötämielisemmin esimerkiksi homoseksuaaleihin.
Toinen merkittävä kysymys on, tuleeko seuraava paavi Franciscuksen tapaan Euroopan ulkopuolelta. Enemmistö katolisen kirkon 1,4 miljardista jäsenestä asuu tätä nykyä eteläisellä pallonpuoliskolla.
Vaikka Vatikaani sijaitsee Roomassa, ei Eurooppa ei ole enää katolisen kirkon keskus, Penttinen sanoo.
– Katolisessakin kirkossa polarisaatio on tosiasia. Kirkon sisällä on eri näkemyksiä ja on haasteita pitää 1,4 miljardin ihmisen kirkko yhdessä.
Penttinen kuvailee seuraavan paavin valintaa "periaatekysymykseksi".
Paavin valinnalla piispat osoittavat, millaisen katolisen kirkon he haluavat.
– Jotenkin näkisin, että seuraavan paavin valitseva 120 kardinaalin konklaavi haluaa ehkä tasapainottavan paavin. Sellaisen, joka tuo yhteen eri osapuolia, Penttinen katsoo.
"Ei valmiita vastauksia"
Paavin valinnalla on kirkolle valtava merkitys, sillä kirkossa on "monarkkinen rakenne", Penttinen muistuttaa.
Katolisessa kirkossa isot asiat menevät aina paavin kautta. Muutoinkin hänen sanoillaan on paljon valtaa ja painoarvoa.
– Päätöksillään paavi pystyy muuttamaan kirkkoa. Rooman piispana hän myös nimittää piispat kaikkialle maailmaan, myös Suomeen.
Suomenkin piispa on jatkuvasti yhteydessä paaviin ja Vatikaaniin, Penttinen sanoo.
Paavi Franciscus otti nimensä katolisen kirkon 1200-luvulla eläneeltä pyhimykseltä. Penttisen mukaan nimivalinta oli osuva, sillä 12 vuoden aikana Franciscus oli köyhien puolella ja julisti rauhaa.
Pääsiäissunnuntain perinteisessä urbi et orbi -puheessaan Franciscus vaati aselepoa Gazan kaistalle. Huonokuntoisen paavin avustaja luki puheen.
Paavi Franciscus pani alulle useita uudistusprosesseja, joista monet jäivät kesken. Hän halusi aktivoida kaikki kirkon jäsenet evankeliumin julistamiseen.
Se, että tämä työ jäi kesken, ei Penttisen mukaan ole sinällään suuri tappio.
– Alusta asti Franciscus korosti, että keskeistä kirkossa on panna alulle prosesseja, ei välttämättä tarjota valmiita vastauksia. Nämä ovat todella isoja asioita, kirkko on niin valtava.
Paavi Franciscus kuoli 88-vuotiaana maanantaina 21. huhtikuuta.