Pääsiäiskukko munii ensi yönä, mutta ei kaikille

Ensi yö on karkkia munivan pääsiäiskukon vuoden kiireisin yö.

Kukolla ei ole edes lupaa munia aikaisemmin, sillä irrotella saa vasta pääsiäisaamuna, sanoo arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen kirjallisuuden seurasta.

– Kukko munii munat vasta siinä vaiheessa, kun paasto päättyy ortodokseilla ja symbolisesti myös luterilaisilla. Kukko on päästänyt munansa samaan aikaan kun Jeesus nousee haudasta, sanoo Nirkko.

Pääsiäiskukkoa ei kuitenkaan joka puolella Suomea tunneta. Riippuu pitkälti siitä millä alueella on itse asunut lapsena, tai mitä perinteitä omat vanhemmat ovat eteenpäin siirtäneet.

Esimerkiksi Savossa kukko ei ole joka kodissa tunnettu.

– Itse asuin lapsena 60-luvulla Mikkelissä. Ei ollut kukkoa meillä, harmittelee Nirkko.

Pääsiäiskukko on kristillinen symboli

Mutta mikä ihme on tämä muniva uros, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt, koska se tulee aina yöllä?

– Onhan se omalaatuinen tapaus, mutta sanotaan että koiraskin poikii kun pakko tulee, Nirkko pohtii.

Hän kertoo kukon alkuperän löytyvän uskonnosta.

– Pääsiäiskukko on kristillinen symboli, jonka esikuva löytyy raamatusta. Kukko on se, joka laulaa sen jälkeen kun Pietari on kolmesti kieltänyt Jeesuksen.

– Kukko on siis valppauden symboli, eräänlainen omatunto. Samalla tavalla kuin aapiskukko tai kirkon kukko, joka valvoo heikkouksille altista seurakuntaa kirkon torneissa.

Suomen pääsiäiskukko on yksi esimerkki pääsiäisen monikulttuurisuudesta. Kukossa on risteytynyt kaksi eläinlajia eri mantereilta.

– Yhdysvalloissa suklaamunat tuo lapsille pääsiäispupu eli Easter Bunny. Muniva kukko onkin tämän pääsiäispupun ja aapiskukon sekoitus.

Pääsiäiskukon voi myös ajatella kertovan suomalaisesta tasa-arvosta.

– Pääsiäisenä kanalla, tipulla ja munalla on jo perinteisesti vahva rooli, mutta tässä on kukollekin saatu oma roolinsa, pohtii Nirkko.

Lue myös:

    Uusimmat