Kati ei ehtinyt olla edes vuotta uudessa työpaikassa, kun hän alkoi kärsiä päänsärystä. Oikeanlainen hoito viivästyi, sillä vaiva diagnosoitiin kahteen otteeseen väärin. Tuloksena Kati sai pysyvän aivovamman, josta huolimatta Kati haluaa jatkaa työntekoa.
Kesällä 2010 Kati* muutti takaisin Suomeen kesällä 2010 oltuaan lähes kahdeksan vuotta ulkomailla. Kotimaahan houkutti uusi työpaikka, joka osoittautui unelmien täyttymykseksi.
Seuraavan vuoden maaliskuussa Kati alkoi tuntea pistävää kipua päässä, kuin olisi pistetty veitsellä takaraivoon. Kuukauden päästä kipu loppui, mutta taas toukokuussa Kati kärsi puoli viikkoa kovasta päänsärystä.
– Työterveyslääkäri päätti, että seurataan tilannetta viikonlopun yli. Menin yksityiselle neurologille, joka sanoi päänsäryn olevan migreeniä. Ajattelin, ettei se voi olla migreeniä, kun ei minulla ole sitä ennenkään ollut, Kati järkeilee.
Katilla ei ollut kuumetta ja tajunnan taso oli kunnossa. Neurologi määräsi migreenilääkettä, joka ei kuitenkaan helpottanut Katin oloa.
– Myöhään illalla en pärjännyt enää päänsäryn kanssa, vaan menin päivystykseen. Minut pantiin yöksi tippaan, ja aamulla särky oli hävinnyt. Tästä johtuen lääkäri ei nähnyt tarvetta jatkotutkimuksille. Minulle määrättiin toinen migreenilääke ja lähetettiin kotiin, Kati selostaa.
Oltuaan pari tuntia kotona päänsärky hiipi takaisin. Tuskissaan Kati sai itsensä keskussairaalaan, jossa häneltä otettiin näyte selkäydinkanavasta.
– Diagnoosi oli aivokalvontulehdus. Se ei kuulemma ollut akuutti. Se oli virusperäinen, joten siihen ei ole tepsivää hoitoa. Minulle sanottiin, että voin mennä kotiin. Mukaan annettiin särkylääkettä ja kaksi viikkoa sairauslomaa, Kati kertoo.
”Kuin olisi humalassa”
Särkylääkkeistä ei ollut kipua tukahduttamaan. Ensimmäisen sairauslomaviikon Kati kärvisteli yksin kotona, mutta toiseksi viikoksi hän pääsi vanhemmilleen.Kati kävi taas yksityisellä lääkärillä, kun hänellä alkoi esiintyä kramppeja. Hän sai kuulla, että ne ovat olennainen osa aivokalvontulehdusta. Kati työskenteli sitkeästi kesäloman alkuun saakka, vaikka särky hallitsi elämää ja hänellä oli mielialamuutoksia. – Vielä kesäloman jälkeen tuntui, ettei päässäni ole kaikki kunnossa. Kognitiivinen oireilu haittasi päätetyössä. Sanat hyppivät ruudulla, ja tuntui kuin olisi humalassa, Kati kuvailee.Kati kävi työterveyslääkärissä, mutta hänelle vakuutettiin, että oireet helpottavat ajan myötä.– Tammikuussa 2012 sain kotona kohtauksen. En saanut kenkiä oikeisiin jalkoihin, ja minun oli vaikea puhua. Otin taksin keskussairaalaan. Siellä ollut naislääkäri ihmetteli, miten olen edes elossa, Kati muistaa.Uuden selkäydinnäytteen myötä todettiin, että Katilla onkin aivokalvontulehduksen sijaan enkefaliitti eli aivokuume. Hän joutui sairauslomalle pariksi kuukaudeksi.
