Otsonin vaikutusmekanismeista uutta tietoa

Otsonikato
Otsonikato Copyright MTV Oy 2000

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa otsonin vaikutusmekanismeista kasvivaurioiden synnyssä. Tutkimuksessa havaittiin, että otsonille altistuminen ei vielä yksinään riitä aiheuttamaan vaurioita. Myös kasvin oma luontainen kasvihormoni, etyleeni, on keskeisessä osassa, kun näkyviä vaurioita alkaa syntyä.

    Otsonin geenitason vaikutusmekanismeja on selvitetty tomaattikasvien mallikokeissa. Monivuotiseen tutkimukseen osallistuivat Suomesta muun muassa Pohjois-Savon ympäristökeskus Kuopiosta sekä Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistot. Tutkimus julkaistiin viime joulukuussa kansainvälisessä Plant Physiology -tiedejulkaisusarjassa.

    Etyleeni on kaasumainen kasvihormoni, jolla on vaikutuksia kasvin kasvuun ja kehitykseen. Sitä käytetään kaupallisesti muun muassa hedelmien kypsytykseen. Kasvit erittävät etyleeniä myös erilaisissa stressitilanteissa, ja hormonilla on tärkeä rooli kasvin oman puolustusjärjestelmän heräämiseen johtavassa tapahtumasarjassa.

    Tutkimuksessa otsonikäsittelyn todettiin aiheuttavan nopeaa etyleenin ja sen esiasteiden muodostumista. Tällöin kasvien lehtiin myös muodostui näkyviä solukkovaurioita. Kokeissa pystyttiin osoittamaan, että otsoni "käynnistää" tiettyjä proteiinien geenejä, joita tarvitaan etyleenin muodostumiseen.

    - Otsonille altistuminen ei kuitenkaan yksin riittänyt aiheuttamaan vaurioita. Myös etyleeniä tarvittiin viestien välittäjäksi, jotta kasveissa voi käynnistyä ns. ohjelmoituun solukuolemaan johtava tapahtumaketju. Kasvin itsensä tuhoama solukko voi puolestaan toimia suojamuurina, jolla kasvi koettaa ehkäistä suurempien vaurioiden syntyä, kertoo tutkija Jaana Tuomainen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta.

    Alailmakehän otsonipitoisuudet ovat kohonneet mm. teollisuuden ja liikenteen päästöjen vuoksi. Otsonin on havaittu olevan haitallista kaikille eliöille, ja aiheuttavan esimerkiksi kasveissa näkyviä vaurioita.

    - Tässä on perehdytty tapahtuman ytimeen mallisysteemissä. Tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, kun tutkitaan, miksi jotkin koivukannat ovat kestäviä ja toiset taas herkkiä otsonin vaikutuksille, toteaa Tuomainen.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •