Suomalais-italialaisessa paperissa esitetään muun muassa kehitysavun "strategisempaa" käyttöä palautuspolitiikassa, Tunisia-diilien kaltaisten järjestelyjen lisäämistä ihmissalakuljetuksen torjumisessa ja viestintätoimia masinoidun maahantulon hillitsemiseksi.
Suomen pääministerin Petteri Orpon (kok.) ja Italian pääministerin Georgia Melonin hallitukset ovat löytäneet toisensa masinoidun maahantulon, hybridiuhkien ja ihmissalakuljetuksen taklaamisessa. Asia käy ilmi ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja Italian ulkoministerin Antonio Tajanin kirjeestä, joka toimitettiin muille EU-maille viime viikolla.
Italian pääministeri Meloni johtaa Italiassa kansalliskonservatiiviseksi tai laitaoikeistolaiseksi luonnehdittua Italian veljet -puoluetta. Ulkoministeri Tajani puolestaan on johtanut Forza Italia -puoluetta Silvio Berlusconin kuoleman jälkeen.
Italialais-suomalainen paperi ei ole virallisesti Suomen hallituksen laatima asiakirja, mutta sen valmisteluun ovat STT:n tiedon mukaan osallistuneet Suomesta ulkoministeriön lisäksi sisäministeriö ja valtioneuvoston kanslia.
Konkreettisina keinoina eri ongelmien ratkaisemiseksi paperissa on esitetty muun muassa valikoituihin maihin kohdennettua strategista viestintää masinoidun maahantulon taklaamiseksi, kehitysavun nykyistä "strategisempaa käyttöä" palautuspolitiikassa ja ihmissalakuljetuksen ehkäisemistä solmimalla EU:n ja Tunisian yhteisymmärrysasiakirjan kaltaisia papereita kolmansien maiden kanssa.
Epävirallisessa asiakirjassa myös muun muassa esitetään, että EU:ssa ja Natossa tulisi kehittää keinoja välineellistetyn maahantulon tunnistamiseksi hybridioperaatioiden osana.
Välineellistetyllä maahantulolla tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi vieras valtio masinoi rajalle pahoissa aikeissa turvapaikanhakijoita. Suomen kannalta aihe on ajankohtainen, koska itärajalla on tällä hetkellä suljettu rajanylityspisteet Venäjän välineellistämän maahantulon perusteella.– EU:n ja Naton olisi käytettävä kaikkia käytettävissä olevia välineitä joustavasti ja kehitettävä muun muassa tilannetietoisuutta ja uhka-arvioita sekä koordinoitava strategista viestintää ja edistettävä häiriönsietokykyä parantavia toimenpiteitä, paperissa sanotaan.Strategista viestintää tulisi paperin mukaan suunnata kolmansiin maihin, jotka ovat pahantahtoisten toimijoiden vaikuttamisviestinnän kohteina.