EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että Puolan Suomen ja Baltian on voitava suojella unionia hybridihyökkäyksiltä.
EU-maiden torstain huippukokous paineistaa EU-komissiota etsimään ratkaisuja Venäjän ja Valko-Venäjän masinoimaan maahantuloon.
Samalla Puola on nostanut Suomen niin sanotun käännytyslain tuon keskustelun ytimeen.
Venäjän ja Valko-Venäjän toimien estäminen tuli näkyväksi osaksi EU-maiden turvapaikkakeskustelua sen jälkeen, kun Puolan pääministeri Donald Tusk ilmoitti haluavansa sulkea Puolan rajaa turvapaikanhaulta. Hän vetosi muun muassa Suomen käännytyslakiin.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi myöhään torstaina Brysselissä, että huippukokouksen viimeiset tunnit kokouksesta kuluivat aihepiirin parissa.
– Puola on tällä hetkellä erittäin kovan paineen alla. Heillä on noin 10 000 sotilasta rajalla, Orpo sanoi.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että kyseessä ovat valtiollisten toimijoiden hybridihyökkäykset.
– Siksi Puolan ja muiden jäsenvaltioiden on pystyttävä suojelemaan unionia näiltä hybridihyökkäyksiltä. Sama koskee Suomea ja Baltian maita. Niiden on pystyttävä toteuttamaan väliaikaisia ja asianmukaisia toimenpiteitä, von der Leyen sanoi.
Suomen käännytyslaki on poikkeuslaki. Sen nojalla turvapaikanhakua voi estää enintään kuukauden kerrallaan osassa Suomen rajaa lukuun ottamatta tiettyjä poikkeuksia, mikäli vieras valtio masinoi turvapaikanhakijoita rajalle ja hallitus ja presidentti katsovat kriteerien täyttyvän.
Orpo haluaisi EU-tason ratkaisuja
Huippukokouksen päätöstekstissä EU-maiden poliittiset johtajat toistivat näkemyksensä, jonka mukaan unionin ulkorajojen tehokas valvonta on varmistettava kaikin käytössä olevin keinoin.
Toimien on kuitenkin oltava linjassa EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kanssa.
Suomessa oikeustieteilijät ovat katsoneet, että käännytyslaki on ristiriidassa muun muassa EU:n turvapaikkaoikeutta koskevan sääntelyn kanssa. Perustuslakivaliokunta puolestaan katsoi, että laki oli säädettävissä.
Orpo sanoi Brysselissä, että Eurooppa-tason ratkaisu asiaan täytyy löytyä.
– En itsekään pidä hyvänä sitä, että nyt yksittäiset maat joutuvat tekemään ahdingossa — turvatakseen kansallisen turvallisuuden — etsimään sellaista lainsäädäntöä kuin me kesällä.
Suuri keskustelu turvapaikanhausta
Venäjän ja Valko-Venäjän masinoima maahantulo on vain yksi osa EU:n tämän hetken suurta keskustelua turvapaikanhausta. Toinen näkyvä osa sitä ovat erilaiset sopimukset kolmansien maiden kanssa.
Orpon mukaan esimerkiksi mahdollisiin kolmansiin maihin perustettavat palautuskeskukset eivät kuitenkaan olleet erityisen käsittelyn kohteena, vaikka yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa puhuttiin paljon.
– Se varmasti sitten kuuluu siihen kokonaisuuteen, mitä komissio sitten miettii ja valmistelee, Orpo sanoi palautuskeskuksista.
Eri maista tulevat diplomaattilähteet arvioivat kokouspäivän mittaan, että varsinaista uutta konkretiaa esimerkiksi palautuskeskuksiin ei huippukokouksesta edes haettu.
Ennen kokousta von der Leyen oli paikalla, kun Italian pääministeri Giorgia Meloni emännöi toista turvapaikkapolitiikkaa koskevaa tapaamista.
Siinä eri maat nostivat esille muun muassa erilaisia "innovatiivisia ratkaisuja" kolmansien maiden kanssa.
Orpo ei osallistunut Melonin emännöimään kokoukseen.