Suomi ei voi äänestää EU:n turvapaikanhakijakiintiöistä toista kertaa tyhjää, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
Suomi oli ainoa EU-maa, joka äänesti tyhjää, kun väliaikaisista kiintiöistä viime syksynä päätettiin. Nyt EU suunnittelee turvapaikkajärjestelmään pysyvää uudistusta, joka sisältää tavalla tai toisella ajatuksen uusista kiintiöistä.
Suomi hyväksyy uudet kiintiöt vain kriisitilanteissa ja vapaaehtoispohjalta.
Mahdollista uutta äänestystilannetta ei ole hallituksessa pohdittu, koska asia ei ole ajankohtainen. Pysyvän uudistuksen valmistelu on ainakin vuoden prosessi, ja äänestyksiin päätyminen on aina poikkeustilanne.
EU-maiden sisäministerit kävivät alustavan keskustelun pysyvästä vastuunjaosta tänään Luxemburgissa.
– Kaikki tunnustavat sen, että nykyinen lainsäädäntö on luotu ihan erilaisiin olosuhteisiin, niin sanotusti pieniin lukuihin. Nyt kun on isot numerot ja erilaiset olosuhteet, se ei toimi, Orpo sanoo viitaten Eurooppaan pyrkivien määrän räjähdysmäiseen kasvuun.
Suomi välimaastossa
Vastuunjakokysymyksessä kannat ovat yhä pahasti levällään. Puola ja Unkari vastustavat kaikkia kiintiöihin perustuvia malleja.
Kovan muuttopaineen alle joutuneet Ruotsi, Italia ja Kreikka ovat toisessa ääripäässä. Maat ajavat keskitettyä mallia, jossa kaikki EU:hun tulevat turvapaikanhakijat jaettaisiin tasaisesti kiintiöiden mukaan.
Suomi taiteilee vapaaehtoisine kiintiöineen välimaastossa. EU:n mahtimaan Saksan linja on usein ratkaiseva. Maa on tähän asti ollut Ruotsin, Italian ja Kreikan linjoilla. Orvon mukaan Saksa otti kuitenkin torstain kokouksessa rakentavan lähestymistavan: eroihin takertumisen sijaan se yritti hakea yhteisiä nimittäjiä.
– Saksa sanoi, että oleellista on löytää kestävä ratkaisu.