Opi riitelemään oikein kirahvikielen avulla

Nonviolent Communication (lyhennettynä NVC) tarkoittaa väkivallatonta vuorovaikutusta. Idea sai alkunsa 1950-60-luvulla, ja sen pääkehittäjä on psykologian tohtori Marshall B. Rosenberg. NVC lähtee ajatuksesta, että kaikki toimemme tähtäävät tarpeiden tyydyttämiseen.

Kun ihminen tulee tietoiseksi siitä, mitä todella haluaa, hän osaa kommunikoida tarpeistaan muille ja ymmärtää myös toisia paremmin. Yhteisymmärrys vähentää hyökkäämisen, loukkaamisen ja pakottamisen tarvetta ihmissuhteessa.

Kun tarpeemme kohtaavat, koemme positiivisia tunteita. Tunteet ovat negatiivisempia, jos koemme jäävämme paitsi jostakin.

Tarpeilla tarkoitetaan kaikille ihmisille yhteisiä tuntemuksia, kuten kumppanuuden, tasa-arvoisuuden, arvostuksen, kosketuksen ja valinnanvapauden tarvetta.

NVC tunnetaan Suomessa väkivallattomana viestintänä, rakentavana vuorovaikutuksena tai "kirahvikielenä". Rosenberg valitsi kirahvin kielen symboliksi, koska sillä on maalla elävistä nisäkkäistä suurin sydän. Pitkäkaulainen kirahvi näkee kauas, mutta on myös haavoittuvassa asemassa. Kirahvin vastakohta on sakaali: se hyökkää, puolustautuu ja tuomitsee.

Kuinka se tehdään?

Kuinka NVC käytännössä toimii? Tärkeintä on erottaa havainnot tulkinnasta, jottet ajaudu tunteen vietäväksi. Tunne on kehon hetkellinen viesti, joka kertoo tarpeesta. Kun tunnistat tarpeesi, voit pyytää tai toimia sen täyttämiseksi.

Kaava on yksinkertainen: havainnon tekeminen vailla tuomitsemista, tunnereaktio ja sen tunnistaminen, sekä tunteen alla piilevän tarpeen kertominen kumppanille.

Huomaan, että…

Kerro, mitkä havainnot saavat sinut avaamaan suusi. Kyse on faktapohjaisista havainnoista, ei arvioinnista tai tuomitsemisesta.

Jos esimerkiksi ilmoitat kumppanillesi, että kuulit jääkiekkomatsin pauhaavan televisiosta yhdeltätoista illalla, kyse on havainnosta. Havainto muuttuu arvioksi, jos ilmoitat, että on aivan liian myöhäistä mekkaloida sillä tavalla. Jos kerrot puolisollesi havainneesi, ettei kaapissa ole ruokaa, teet havainnon. Jos taas syytät häntä koko päivän haaskaamisesta kaupassakäynnin sijaan, tuomitset.

Ihmisillä on tapana sanoa vastaan, jos kyseessä on arvostelu. Neutraali havainto sen sijaan antaa pohjan yhteiselle kommunikoinnille.

Minusta tuntuu…

Kerro, millaisen reaktion havaintosi aiheuttaa. Tunteen nimeäminen ilman tuomiota avaa kanavan yhteisymmärrykselle ja ryhmätyölle.

Kerro, että yöllinen meteli saa sinut harmistumaan, tai että kumppanisi puhumattomuus tekee sinut pelokkaaksi. Kerro tunteesta tarkasti ja rehellisesti aiheuttamatta puhekumppanillesi häpeän tunnetta.

Tuntuukohan sinusta, että…

Voit myös arvata, mitä puhekumppanisi ajattelee: älä kuitenkaan määrää, mitä hänen pitäisi tuntea, tai kiellä häntä ajattelemasta tietyllä tavalla.

Voit havaita, että puolisosi on tänään hyvin hiljainen ja kysyä sitten, onko hän kenties uupunut.

Minä tarvitsen…

Kerro, mikä tarve saa sinut kertomaan havainnostasi ja tunnetilastasi. Tunteen alla piilevän tarpeen tunnistamien selkeyttää tilannetta ja kertoo, mitä sinä ja puhekumppanisi tarvitsette.

Kerro havainneesi, ettei kumppanisi katso sinua, kun puhut hänelle; tämä saa sinut tuntemaan surua, koska tarvitset yhteyttä hänen kanssaan juuri nyt.

Pyydä selkeästi sitä, mitä tarvitset. Älä vihjaa tai kerro, mitä et halua: ilmaise tarpeesi yksityiskohtaisesti. Kerro havainneesi, että rakkaasi on hiljainen, tunteeko hän kenties olonsa tylsistyneeksi? Jos näin on, voisitteko mennä kävelylle yhdessä?

Jotta pyyntö todella olisi pyyntö, jätä puhekumppanillesi mahdollisuus sanoa ei, tai ehdottaa vaihtoehtoa. Ota vastuu omista tarpeistasi, ja seuralaisesi ottaa vastuun omistaan. Haluathan, että teette asioita yhdessä siksi, että kumpikin haluaa ja tarvitsee toisen seuraa?

Toisinaan on mahdollista löytää ratkaisu, joka tyydyttää kummankin tarpeen; toisinaan taas on tarpeen joustaa, tai mennä eri teitä.

MTV3/Helmi/Maria Aarnio

Lähteet:
Wikihow.com
Cnvc.org/en
Bvcfinland.fi/
ViikkoSavo -lehti 2007
Näky -lehti 2007
Kauneus ja terveys -lehti 2007

Kuvat: Shutterstock