Matkustajamäärät kaukoliikenteen junissa ja busseissa ovat yhä merkittävästi pienempiä verrattuna koronakriisiä edeltäneeseen aikaan. Junista uupuu viidennes matkustajista ja bussien kaukoliikenteen vuoroista on kadonnut jopa puolet.
Vaikeudet voivat johtaa joukkoliikenteen tason näivettymiseen, mikä vaikuttaisi myös työllisyyteen ja liikenteen ilmastotavoitteisiin.
Helpotusta ei ole odotettavissa nopeasti.
– Nyt on jo selvää, että työssäkäynti- ja asiointiliikenteen elpyminen tulee kestämään pitkään Suomessa. Jos valtiovalta tai kunnat eivät seuraavina vuosina osta liikennettä enemmän, niin sillä tulee olemaan vaikutusta liikennevuorojen tiheyteen ja reitteihin, sanoo VR Groupin matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.
Heikommat yhteydet aiheuttavat esimerkiksi sen, että työvoima ei pääse siirtymään töiden perässä ja yksityisautoilu lisääntyy.
– Tämä vaikuttaa ihmisten työssäkäyntialueisiin. Kohtaamisten määrään, työllistymiseen. Yksinkertaisesti esimerkiksi siihen pääseekö sairaanhoitaja esimerkiksi Hämeenlinnan keskussairaalaan töihin Tampereelta tai Helsingistä yhtä hyvin kuin aiemmin, Simola sanoo.
Bussiliikenteessä vaje on vielä suurempaa, kun linja-autoissa ei ole vapaa-ajan matkustusta entiseen malliin.
– Kaukoliikenteessä vuorotarjonta on puolet siitä, mitä se on joskus ollut. Alueellisia eroja on valtavasti. Kaukoliikenteen matkustus on pitkälti vapaa-ajan matkustusta. Tekemämme kyselymme mukaan matkustamiseen on kiinnostusta, mutta tapahtumat, kulttuuri- ja urheilutilaisuudet puuttuvat. Olisi hyvä, että rohkaistaisiin vastuulliseen matkustamiseen, sanoo Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä.