Onko viestintä Sipilän epäsuosion syy? – ”Keskittyy ongelmiin, ilme vakava”

Pääministerille myös buuattiin kuuluvasti Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksissa Helsingissä uutenavuotena. Epäsuosion takana voi olla hallituksen päätöksenteon lisäksi myös toimimaton viestintä, päivätyönsä viestinnän parissa tekevät Katleena Kortesuo ja Antti Mustakallio arvioivat.

Kortesuon mukaan Sipilän kannattaisi opetella kertomaan asioista negaation sijasta positiivisuuden kautta.

– Esimerkiksi Yle-kohusta hän antoi lausunnon, että sananvapausjupakka ei vaikuta Suomen maineeseen ulkomailla. Hänen olisi pitänyt kuitenkin sanoa mieluummin, että Suomen maine ulkomailla on hyvä ja meitä arvostetaan esimerkiksi eksoottisuuden takia.

– Kieltolause kertoo siitä, että sen vastakohdan on epäilty olevan olemassa tai on olemassa: eli Suomen maineeseen vaikutti tai Suomen maine on mennyt pieleen, kuvailee Kortesuo.

Kortesuo sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että pääministeri on aiemminkin käyttänyt negaatiota.

Esimerkiksi jutussa, jossa kerrottiin hänen sijoituksistaan, Sipilä sanoo, ettei osakeomistusta ole piilotettu mihinkään, kun hän olisi voinut sanoa, että kaikki sijoitukseni ovat julkisia.

Toinen kehityspiste on Kortesuon mukaan se, että asiakeskeisen asian perillemenoa voisi vahvistaa käyttämällä sanatonta viestintää eli ilmeitä ja eleitä enemmän.

– Sipilä on hyvin asiakeskeinen viestijä, eli hän ei juuri puhu käsillään. Myös ilme on staattinen ja vakavan keskittynyt. On paljon ihmisiä, jotka eivät pysty katsomaan yksioikoista viestintää, koska he joutuvat tukeutumaan silloin vain sanastoon ja lauserakenteeseen. Ja jos poliittinen terminologia on vierasta, niin viesti ei mene läpi, kertoo Kortesuo.

Viestinnän laadun lisäksi ongelmana määrä

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio on samoilla linjoilla Kortesuon kanssa. Mustakallio lisää kuitenkin, että hallitus on viestinyt liian niukasti, eikä osaa motivoida kansalaisia.

– Hallituksen ongelma on alusta alkaen ollut se, että on annettu liian vähän viestiä hyvästä. On enemmän keskitytty ongelmakeskeisyyteen ja teknisiin ratkaisuihin, mutta ei ole muistettu motivoida. Eli on ollut liian vähän toivoa herättäviä elementtejä siitä, minkälainen tulevaisuuden Suomi on.

Toinen ongelma Mustakallion mukaan on se, että pääministeri on ollut pitkiä aikoja poissa julkisuudesta.

– Jos pääministeri olisi esiintynyt julkisuudessa useammin, se loisi kansalaisille turvallisuuden tunnetta. Nyt hän on esiintynyt kriisien yhteydessä. Esimerkiksi Yle-asiassa jäi mielikuva, että hän on yrittänyt painostaa, sanoo Mustakallio ja jatkaa, että oma-aloitteisuuden sijaan viestintä on ollut reaktiivista.

Reaktiivisuus voi Mustakallion mukaan aiheuttaa vaikutelman, että mitään ei tapahdu tai tapahtuu kabineteissa.

– Huomio jää kriisien armoille ja vaikuttaa siihen, miten kansalaiset näkevät ja kokevat koko hallituksen, pääministeri keulakuvanaan.

Hän rohkaisee hallitusta viestimään aktiivisemmin ja enemmän.

– Lisäisin aktiivisuutta, mihin ollaan menossa ja mikä on se myönteinen asia, joka on yhteinen tavoitteemme. Se lisäisi motivaatiota ja myönteisiä vaikutuksia.

Sipilällä myös yksi suuri vahvuus

Vaikka viestintä on voinutkin vaikuttaa suosioon, ongelmista voi Kortesuon mukaan päästä eroon.

– Jokainen viestintätaito vaatii harjoittelua. Jos haluaa eroon mistä tahansa omasta viestinnällisestä ongelmasta, vaikka epäselvästä artikuloinnista, kädet nyrkissä puhumisesta, lattiaan katsomisesta puhuessa, niin se vaatii harjoittelua. Ihan samoin kuin se, miten antaa lausunnot myönteisesti, sanoo Kortesuo.

Erityisesti Kortesuo neuvoo Sipilää harjoittelemaan viestinsä tukemista kehonkielellä.

– Se helpottaisi sellaisia ihmisiä, joille politiikan kieli on vieraampaa tai ihmisiä, jotka kaipaavat visuaalista tukea viestille.

Samalla Kortesuo haluaa muistuttaa, ettei kehonkielen tule kuitenkaan olla yliampuvaa, vaan luontevaa ja omaa viestiä tukevaa.

Sipilän viestinnässä on myös vahvuuksia. Yksi niistä on Kortesuon mukaan kyky mukautua yleisön reaktioon, mikä näkyi myös juhlavuoden avajaisissa.

– Juha Sipilällä on vahvuutena viestinnässä itseironia. Hän sanoi haastattelijoille buuausten jälkeen, että eiköhän päästetä joku suositumpi esiintyjä lavalle, sanoo Kortesuo.