Minne katosi alkuhuuma? Eikö hän ollutkaan Se Oikea? Tiesitkö, että hullaantunut olo rakastuneena johtuu aivokemioista, mitkä ajan myötä laimenevat. Älä erehdy luulemaan, että rakkaus sammuisi kemioiden myötä.
Rakastumisen tunnetta ihanampaa ei ole olemassa. Perhoset vatsan pohjalla ja huumaava tunne nostattavat meidät korkeuksiin. Ruokahalumme katoaa, ja jokainen hetki kuluu ajatellessa rakkautemme kohdetta.
Kun euforinen tunne sitten lakkaa, moni erehtyy luulemaan ettei kyseessä olekaan Se Oikea. Ajatukset, kuten "Kemiat eivät täysin kohdanneet", "Rakkaus katosi" tai " Hän ei ollut se oikea" ovat kaikki vääriä olettamuksia.
Tosirakkaus on aivoissamme
Kahden ihmisen välinen kemia on paljon muutakin kuin pelkkä kielikuva. Neurologia väittää, että aivojen kemiat, jotka aiheuttivat rakastuneen, euforisen olon, laimenevat ajan kuluessa kun toleranssi kasvaa. Alkuperäisen innostuksen katoaminen on seurausta normaaleista aivokemioista, eikä suinkaan merkki rakkauden katoamisesta.
Rakastuessamme, dopamiinin tuotanto aivoissamme käynnistyy. Se saa meidät etsimään jännitystä ja mielihyvää, mikä puolestaan nostaa serotoniinitasoa aivoissamme ja aiheuttaa euforisen tunteen.
Noin vuoden jälkeen toleranssi dopamiinia kohtaan on kasvanut. Tämän jälkeen aivomme alkavat tuottaa oksitosiinihormonia, mikä auttaa meitä sitoutumaan syvemmin ja tuntemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Pelko ajaa meidät umpikujaan
Uudessa parisuhteessa monet naiset ja miehet erehtyvät luulemaan, ettei ihminen vieressä ollutkaan oikea valinta, kun alkuhuuma katoaa. He pelkäävät jälleen valitsevansa väärin ja jäävänsä loppuelämäkseen yksin. Mielessään he kuvittelevat, että löytäessään sen oikean, huuma kestää ja he elävät loppuelämänsä onnellisesti.