Onko tässä tulevaisuuden terveyskeskus: Tuplamäärä potilaita per lääkäri, ei jonoja?

Yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen on perehtynyt työssään erityisesti terveydenhuollon tulevaisuuden rakenteisiin. Näkymän ei tarvitse olla yhtä lohduton kuin mitä julkisuudessa annetaan herkästi ymmärtää. Edessä on kuitenkin koko joukko toiminnallisia uudistuksia, joiden pitää tähdätä potilaiden läpimenoaikojen nopeuttamiseen.

Ryynänen aloittaa perusasioista: erikoissairaanhoidon ja perusterveyshuollon pitäisi olla samassa organisaatiossa; yhtiöitettynä tai osuuskuntamuotoisena.

− Sitten palveluita pitäisi saada sellaisiksi, että yhtiömuotoinen toiminta saadaan sekä potilaan että työntekijän kannalta vähintään yhtä joustavaksi kuin nykyinen työterveyshuolto tai yksityiset lääkäripalvelut, Ryynänen sanoo.

Uuden ajan terveyskeskus

Ryynäsen avainsana terveydenhuollon tehostamisessa on niin sanottu uusimuotoinen terveyskeskus. Uusimuotoisen terveyskeskuksen tarkoituksena on tarjota potilaille perinteisten palveluiden lisäksi sähköiset palvelut, muiden ammattikuntien kuin lääkäreiden palvelut sekä nopeutetut palvelut; niin sanottu ohituskaista.

− Kyseessä on yksinkertaisten, äkkiä hoituvien asioiden nopeutettu hoitaminen. Idea on sama kuin autoa huoltoon viedessä. Siellä on tarjolla varsinainen huoltoaika ja lisäksi pikapalvelu, jossa asiat hoituvat nopeasti, Ryynänen kuvaa.

− Sen lisäksi terveyden- ja sairaanhoitajien sekä muiden ammattikuntien työpanosta tulisi hyödyntää huomattavasti laajemmin. Tavoitteena on, että yksi lääkäri hoitaa noin 4 000 potilaan väestön, eli suunnilleen kaksinkertaisen väestön nykyiseen verrattuna.

Mallia maailmalta

On olemassa jo näyttöä, että uusimuotoinen terveyskeskus tarjoaa ihmisille nykyisiä palveluita huomattavasti sutjakkaamman vaihtoehdon. Ryynänen mainitsee esimerkkinä Kaliforniassa toimivan Kaiser Permanente -nimisen, voittoa tavoittelemattoman hoitoalan organisaation.

− Järjestelmä hoitaa lähes yhdeksän miljoonan ihmisen terveysasiat ja on siis noin 1,5-kertainen Suomen julkiseen terveydenhuoltoon verrattuna.

− Meillä on Suomessa suurempi mahdollisuus hyödyntää sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja muiden ammattikuntien panosta, koska tämän ammattikunnan koulutustaso on parempi. Meidän pitäisi siis päästä samaan, Ryynänen lisää.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Asiantuntija kertoo: Näin Suomi nousee jälleen terveydenhoidon mallimaaksi