Millainen näkökyky autoa ajaessa pitää vähintään olla? Entä mitkä sairaudet voivat vaikuttaa näkökykyyn tai laajemmin liikenneturvallisuuteen? Liikennelääketieteen professori Timo Tervo kertoo.
Se, kuinka usein näkö pitää tarkistuttaa, riippuu ajokortin luokasta ja henkilön iästä. Ryhmässä 1, joka kattaa muun muassa ajokorttiluokat A ja B, tarkistus on pakollinen ajokorttia myönnettäessä sekä 70 ikävuodesta eteenpäin viiden vuoden välein.
Riittävänä näkönä ryhmässä 1 pidetään vähintään 0,5 yhteisnäköä, linssien kanssa tai ilman. 0,5 on riittävä näöntarkkuus myös siinä tapauksessa, että ihminen on sopeutunut näkemään vain toisella silmällä.
Tarvittaessa lääkäri voi määrätä näöntarkistukseen laissa määriteltyjä aikoja nopeamminkin, jos sairauden seuranta sitä edellyttää.
– Seuranta on järjestettävä esimerkiksi silloin, kun henkilöllä todetaan krooninen sairaus. Näön suhteen etenkin näkökenttää supistava glaukooma, harmaakaihi ja silmänpohjan ikärappeuma ovat tyypillisiä sellaisia, Timo Tervo sanoo.
Näkökyky arvioidaan yleislääkärin vastaanotolla. Jos jotakin epäilyttävää havaitaan, potilas ohjataan silmälääkäriin.
Millaisista merkeistä voi itse huomata, ettei enää näe tarpeeksi hyvin ajaessa?
– Usein ensioire on lisääntynyt vaikeus nähdä pimeässä sekä häikäisy.
– Useimmat eivät kuitenkaan koe ollenkaan oireita, vaikka näkö olisi jo riittämätön. Glaukooma taas ei aina aiheuta mitään oireita, vaan paljastuu lääkärin tarkastuksessa. Varminta on keski-iän jälkeen tutkituttaa näkö ja silmänpaine vähintään viiden vuoden välein, vaikka se ei ajokortin vuoksi olisi tarpeen.
Terveysongelmat onnettomuuksien takana
Tervo huomauttaa, että heikentynyt näkö on – ehkä tiukasta valvonnasta johtuen – erittäin harvoin kuolemaan johtaneen onnettomuuden syy. Pienemmissä vahingoissa se on syynä hieman useammin.
– Näköä syytetään usein silloin, kun onnettomuuden todellinen syy on viretila, päihtymys, vauhti tai muu puuhastelu eli huomion jakaminen, Tervo sanoo.
Toisaalta terveysongelmat laajemmin ovat kyllä hyvin usein ihmishenkiä vaatineiden onnettomuuksien taustoilla.
– Valitettavan usein onnettomuuksiin liittyy äkillinen – useimmiten sydänperäinen – sairaskohtaus, neurologinen sairaus, diabetes, dementia, ADHD:n kaltainen kehityksellinen häiriö, nukahtaminen esimerkiksi alkoholin ja unilääkkeiden käytöstä johtuen tai päihderiippuvuus. Lisäksi itsemurhaonnettomuuksien kohdalla näkyvät masennus- ja mielenterveysongelmat.
Edellä mainituista sairauksista diabetes voi vaikuttaa näköön aiheuttamalla retinopatiaa eli verkkokalvon sairauden, joka hoitamattomana johtaa vakavaan näön heikkenemiseen. Verisuonisairaudet puolestaan muodostavat riskitekijän glaukoomalle. Glaukooman riskitekijöitä ovat myös ikä ja tupakan poltto.
– Vaarallisin näköön liittyvä ongelma on neurologinen näkökenttäpuutos, joka on aivosairauden oire. Se on oikeastaan ainut näköongelma, joka on tullut esiin 12 vuotta jatkuneen onnettomuustutkijan urani aikana, Tervo sanoo.
Kuva: Colourbox.com
Onko ikä vaaraksi liikenteessä? Sitä mietittiin Studio55.fi-ohjelmassa syyskuussa 2014. Katso lähetys alta.
17:32
