Etusivu

Onko Lahti oikeasti "Suomen Chicago"? Poliisi kertoo

Muhiiko Lahdessa oikeasti tavanomaista enemmän rikollisuutta? Juha Jormanainen/Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Lahden maine rikolliskaupunkina on poliisin mielestä liioiteltu, vaikka sijainniltaan se vetääkin puoleensa rötöstelijöitä.

    Tapahtuuko Lahdessa enemmän rikoksia kuin muualla maassa?

    – Ei. Lahden maine rikolliskaupunkina on pääasiassa lehdistön lanseeraama, rikosylikomisario Martti Hirvonen Lahden poliisista sanoo.

    – Jostain syystä tiedotusvälineet ovat aina olleet hyvin kiinnostuneita Lahden rikoksista. Hyvin pelannut tiedotus on vaikuttanut kaupunkiprofiiliin ehkä vähän kielteisessä mielessä.

    Maineella on kyllä historiallinen taustansa.

    – Viittaus Suomen Chicagoon johtuu ehkä siitä, että sekä Chicago että Lahti olivat aikaisemmin teurastamokaupunkeja. Kun Chicagossa tapahtui paljon väkivalta- ja henkirikoksia, se kenties sitä kautta alettiin yhdistää myös Lahteen.

    – Ehkä Lahdessa oikeasti myös tehtiin aikaisemmin hieman enemmän rikoksia kuin muualla, mutta ei mitenkään suhteettoman paljon. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tilanne on korjaantunut, Hirvonen sanoo.

    Kymmenen kärjessä

    Missä Lahti sitten nykyään tilastoissa sijaitsee?

    – Muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna ja asukaslukuun suhteutettuna Lahti on keskivaiheilla. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Vantaalla tehdään yleisesti ottaen enemmän rikoksia kuin Lahdessa, Hirvonen sanoo.

    Silti Lahti mahtuu kymmenen kärkeen lähes joka rikoslajissa.

    – Rattijuopumuksia on ollut täällä monena vuonna selkeästi eniten. Henkirikoksissa sijoitumme ensimmäiseen kolmannekseen.

    Jengikulttuuri järjestäytynyttä

    Hirvonen ei kiellä, etteikö Lahdessa olisi tapahtunut isoja ja julkisuutta saaneita rikoksia.

    – 1980-luvulla parturisurmaa tutkittiin pitkään ja hartaasti. Vuoden 2000 pizzeria-ammuskelussa puolestaan kuoli useampi ihminen. Samoihin aikoihin Rogues Galleryn myötä syntyi jengikulttuuria.

    – Nykyään jengit toimivat ammattimaisesti ja järjestäytyneesti useilla "toimialueilla". Niillä on johto, ja ne tavoittelevat hyötyä. Ennen toiminta oli satunnaista oman toimeentulon turvaamista ja pönkittämistä, Hirvonen sanoo.

    Juurettomuus ja valtatiet synnyttävät rikollisuutta

    Lahti on sijainniltaan hyvä kasvupaikka rikollisuudelle.

    – Lahti on muuttovoittokaupunki. Jo sotien aikana paikkakunnalle tuli paljon evakoita. Edelleen ihmisiä virtaa pohjoisesta ja idästä. Juurettomuudella on tapana synnyttää syrjäytymistä sekä potentiaalisia rikoksen tekijöitä, Hirvonen sanoo.

    Lahti on niin ikään vilkas läpikulkupaikka.

    – Tänne on vuosikymmenien ajan kuljettu pitkin kiskoja. Oikoradan myötä se on lisääntynyt entisestään.

    Myös jokaisesta ilmansuunnasta tulevat valtatiet risteävät juuri Lahden kohdalla.

    – Konnavirrat liikkuvat teiden suuntaisesti ja pysähtyvät isompiin kaupunkeihin, Hirvonen sanoo.

    Nakkikioskilla turpiin kaupungista riippumatta

    Huolimatta asemasta liikenteen solmukohtana Lahdessa tapahtuvat rikokset ovat enimmäkseen paikkakuntalaisten, 18–25-vuotiaiden miesten, tekemiä.

    – Tosin viime vuosina ulkomaalaisten osuus on lisääntynyt. Sama trendi näkyy koko maassa, varsinkin eteläisessä Suomessa.

    Muitakin muutoksia on tapahtunut.

    – Törkeät yksilöön kohdistuneet väkivalta- sekä omaisuusrikokset ovat vähentyneet. Huumausaine- sekä pahoinpitelyrikokset ovat sen sijaan lisääntyneet.

    – Pahoinpitelyjen lisääntymistä selittää lainsäädäntö. Lähisuhdeväkivalta on tullut yhä enemmän virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Ihmiset uskaltavat myös tuoda nimenomaan perheväkivaltaa enemmän esille, Hirvonen sanoo.

    Kaiken kaikkiaan Hirvonen painottaa, että Lahden maineelle ei ole todellisia ja tilastollisia perusteita.

    – Lahti on turvallinen kaupunki. Jos menee yöaikaan nakkikioskille humalassa ja alkaa etuilla jonossa, niin turpiinsa saa paikkakunnasta riippumatta.

    Studio55.fi/Piia Simola

     

    Lue myös:
      Studio55

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja