"On nättiä olla luonnollinen"

Adressin luovutti MTV Oy:n Online Median kanavajohtaja Carina Stenvall, joka totesi luovutustilaisuudessa, että tutkimusten mukaan vain yksi prosentti naisista pitää itseään kauniina. Liiallinen kriittisyys itseä kohtaan on sukupolvesta toiseen siirtyvä, kansainvälinen naiseuden opittu ominaisuus, mutta siitä voi myös oppia pois.

"Tyttö keinuu
jalat kohti taivasta
punainen solkikenkä puhkaisee pilven
ja putoaa
enkelinpoikasia.
Lettinauha karkaa tuuleen,
ruuvit ja mutterit
sinkoavat ilmaan ja tytön sormiin
syöpyy ruosteisten ketjujen haju.
Taskussa nappi,
nallen katkennut jalka,
taskussa pyöreä kivi
tyttö hyppää
taivaan halki
eikä tiedä,
vielä,
tyttö ei tiedä
kuinka armoton
on painovoiman laki."

(Kristiina Wallin, Kengitetyn eläimen jäljet, 2005)

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen sanoi adressin vastaanottaessaan, että tyttöjen itsetunto kaipaa tukea. Tutkimukset osoittavat muun muassa, että matemaattisesti lahjakkaatkin tytöt tuntevat epävarmuutta omasta osaamisestaan. Haatainen halusikin kannustaa niin vanhempia kuin koulujakin tukemaan tyttöjä näiden pyrkiessä kohti itsensä näköistä aikuisuutta.

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Haatainen kertoi, että juuri hyväksytyssä hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa kannustetaan kouluja rohkaisemaan oppilaita tekemään uravalintoja yli perinteisten roolimallien. Erityisesti tytöt kaipaavat tukea uskaltaakseen lähteä opiskelemaan matemaattisia aineita, kemiaa ja fysiikkaa. Haataisen mukaan matematiikassa hyvin pärjäävät tytöt aliarvioivat omia kykyjään, ja pojat heikommin arvosanoin ottavat helpommin pitkän matematiikan oppiaineekseen lukiossa.

Sosiaali- j aterveysministeri Tuula HaatainenCopyright MTV Oyj, 2006

- ”Nuoria pitää rohkaista näkemään itsessään omat taipumuksensa ja tekemään valintansa niiden mukaan, eikä tyytyä ulkoa annettuihin malleihin”, Haatainen painotti. – ”Se johtaa vain alisuorittamiseen, jos liikaa miettii sitä, mitä toiset itseltä odottavat.”

Todellista tasa-arvoa ei Haataisen mukaan saavuteta sukupuolikiintiöillä, vaan yksilöllisyyttä tukemalla.

- ”Tytöt ovat olleet omana ryhmänään YK:n naisen asemaa käsittelevissä linjauksissa Pekingin neljännestä naisten maailmankonferenssista lähtien vuonna 1995. Maailmanlaajuisesti on siis jo pitkään ymmärretty, että tyttöjen asemaan täytyy kiinnittää erityishuomiota”, totesi Haatainen

- ”Suomessa tyttöjen itsetunnon tukemiseen voitaisiin paneutua esimerkiksi terveysopin tunneilla”, hän ehdotti. –”Tytöstä naiseksi kasvamisen kysymyksiin kannattaisi koulussa paneutua nykyistä laajemmin. Seksuaalisuuteen kasvamisen ohella on tärkeää vahvistaa itsehyväksyntää ja painottaa niitä positiivisia asioita, mitä naiseuteen liittyy.”

Tuula Haatainen ja tytötCopyright MTV Oyj, 2006'

Adressin luovutustilaisuudessa oli mukana alle 16-vuotiaita tyttöjä Helsingin eri kouluista. Tytöt kertoivat ministerille omia käsityksiään kauneudesta ja itsetunnosta. ”On nättiä olla luonnollinen”, totesi 14-vuotias Saara Goldhorn. - ”Minulle itsetunto tarkoittaa sitä, että olen turvassa” kertoi juuri 14 täyttänyt Sanni Penttilä. – ”Se on sitä, että minun on hyvä olla juuri sellaisena kuin olen.”

Tytöt olivat kaikki allekirjoittaneet adressin ja sitoutuneet olemaan ihania. Ministeri Haatainen sanoi, että hän pystyisi myös allekirjoittamaan lupauksen ihanana olemisesta. ”Minä seison peilin edessä ja sanon itselleni, että olen maailman paras Tuula Haatainen, enpä ole toista tavannut!”

Joanna, Jenna, Saara, SanniCopyright MTV Oyj, 2006

"Viileys

Suortuva valahti alas, hän seisoi kädet koholla
suori hajamielisesti hiuksia, varasti hetken itselleen
kiireiltä ja askareilta, oli saavuttamattomissa
itsensä luona hetken
niin seisoi äitini
niin hänen äitinsä ennen häntä
niin olen itse levähtänyt tuokion viileydessä
pienten hikisten kätten nykiessä helmoista."

(Solveig von Schoultz, Keskustelu perhosen kanssa, 1994, suom. Helena Anhava)

Ministeri Haatainen piti tärkeänä, että tytöt saisivat kodeissaan kasvaa hyväksyvässä ilmapiirissä ja toivoi vanhemmilta tukea lapsen positiivisen minäkuvan kehittymiseen niin, että tytöt voisivat aidosti iloita siitä, mitä he ovat, ilman huolta siitä, mitä joku toinen haluaisi heidän olevan. Samaa iloa itsestä Haatainen toivotti myös tyttöjen äideille. Hänen mukaansa naisilla on taipumus olla hyvin kriittisiä itseään kohtaan, ja se voi olla turha itse rakennettu este elämässä etenemiselle.

Kouluihin ministeri lähetti tyttöjen mukana viestin: luokissa voitaisiin seurata median kirjoittelua ja mainosten välittämää kuvaa siitä, mitä on olla nainen. Ryhmätöissä oppilaat voisivat sitten keskenään pohtia, miten kaukana todellisuudesta tuo kuva mahtaakaan olla.

Tuula HaatainenCopyright MTV Oyj, 2006

- ”Oma tyttäreni sanoi minulle, että mainokset aliarvioivat häntä yrittäessään kaupata nuorten farkkuja narubikineillä.” – Haatainen sanoi. ”Ei mainosten luoma kuva ole sitä, mitä nuoret ajattelevat ja haluavat – se on aikuisten keksintöä”, hän jatkoi. – ”On hienoa, että asioista aletaan puhua avoimesti. Se rohkaisee tyttöjä uskomaan itseensä enemmän.”

Adressia luovuttaneilta tytöiltä ei ehkä enää aikuisena tullakaan kysymään, että ”kuinka sinä olet naisena tähän asemaan päässyt”, kun omaan ihanuuteensa uskovat tytöt ovat raivanneet tiensä oman näköiseensä elämään hoiva-ammateissa tai teknisen alan edustajina – aivan kuten kukin yksilönä itselleen on parhaaksi katsonut.

Teksti ja kuvat: Merja Hirvisaari

Joka tytön runokirja

Artikkelin runot on poimittu runoantologiasta J oka tytön runokirja.

Joka tytön runokirja on Tammen kustantama, Suvi Aholan ja Satu Koskimiehen toimittama, tytön kasvua pohtiva ja tyttöyttä ylistävä kirja, jossa on rautaisannos tyttöyden iloa ja surua. Antologia kattaa runon vuosisadat kansanrunosta ja antiikista nykypäivään asti, siinä on noin 200 runoa 60 runoilijalta.