Betoni on maailman yleisin rakennusmateriaali. Pientalorakentamisessa sitä on kuitenkin toistaiseksi käytetty lähinnä kosteudelle tai sääolosuhteille alttiisiin kohtiin, kuten alapohjiin ja märkätiloihin.
Oulun ensi kesän asuntomessuille rakennettava "Solidus" päätettiin tehdä kokonaan betonista - tavoitteena on kestävä, luja ja kosteusteknisesti toimiva rakennus. Taloon tulee kolmeen kerrokseen noin 200 asuinneliötä ja tontille rakennetaan lisäksi autotalli.
Talon suunnittelija, arkkitehti Ville Niskasaari kertoo, että suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon sekä tilaajan tämän hetken tarpeet että varautumaan tuleviin: "Esimerkiksi pihalle tulee lisäsiipi vaikkapa kotiapulaista, anoppia, vanhempia lapsia tai kotona asuvaa vanhusta varten."
Oleskelutilat on sijoitettu talon toiseen kerrokseen: "Huomasin vihersuunnitelmasta, että tontin ja meren väliin on tulossa matalaa kasvillisuutta. Näköalahan pitää tietysti hyödyntää ja siksi oleskelutilat ovat yläkerrassa, panoraamaikkunan ääressä."
Ontelolaattojen käyttö on viime aikoina lisääntynyt pientalorakentamisessa huomattavasti etenkin alapohjarakenteissa. Niillä saadaan aikaan kantava alapohjarakenne ja kun siitä tehdään tuulettuva, kosteudesta ei tarvi olla huolissaan - siellä on vain betonia, ei mitään orgaanisia aineita. Lisäksi se on massiivisuutensa ansiosta lämpötaloudellisesti edullinen, osana lämpöä varaavaa massaa. Laatat voidaan tilata valmiiksi eristettyinä, jolloin eriste on kiinnitetty jo tehtaalla valmiiksi niiden alapuolelle.
Kun pientalot ovat kasvaneet kooltaan, ontelolaattojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti myös väli- ja yläpohjissa.
Asentaminen tapahtuu siten, että laatat nostellaan elementtikartan - eli suunnittelijan laatiman sijoittelupiirustuksen - mukaisesti paikoilleen. Niihin tehdään rengas- ja saumaterästykset ja jäykistetään lopuksi yhtenäiseksi, jäykäksi laataksi saumavalun avulla. Soliduksen kohdalla valu jäykistää myös kellarin seinät, jolloin rakenne saadaan toimimaan yhtenäisenä, jäykkänä kokonaisuutena.
Täällähän jännevälit ovat hyvinkin lyhyitä, mutta ontelolaatan paksuudesta ja vaijeroinnista riippuen voidaan päästä jopa 20 metrin jänneväleihin.
Kun nykyään ajatellaan betonin kaikkia hyviä puolia: kosteusturvallisuutta, lujuutta, lämpötaloutta, ääneneristyskykyä ja rakennusaikaa, joka erityisesti elementeistä tehdessä on monia muita menetelmiä nopeampi - tuntuu oudolta muistaa, että betonirakentamista on aikoinaan myös parjattu. Niskasaari kuitenkin muistuttaa, että teollisessa mittakaavassa betonirakentamista alettiin harjoitella vasta 1960-70 -luvuilla suuren maaltamuuton aikana.
"Betonia on myös pidetty epäesteettisenä materiaalina. Luullakseni se johtuu paljolti tiheistä, leveistä saumoista sekä yleisesti käytetystä, tunkkaisen oloisesta, harmaasta pesubetonipinnasta.
Nykytekniikan ansiosta elementeistä voidaan tehdä isompia, jolloin saumojen määrä vähenee ja niistä voidaan tehdä huomattavasti kapeampia.. Arkkitehdille jää nykyään varsin vapaat kädet sijoitella ne parhaimmalla tavalla. Lisäksi julkisivupintaan on tullut erilaisia, pientalorakentajankin kukkarolle sopivia vaihtoehtoja: värejä, sileää pintaa, erilaisia struktuureja. Solidus tehdään sileästä valkobetonista."
(JKA 27.03.2005)