Olympialaisissa taas katkeran niukka suomalaiskarsiutuminen – eilen sentti, tänään kaksi sadasosaa

Lehikoinen juoksi uransa toiseksi nopeimman ajan 55,67 ja oli oman eränsä viides. Neljä nopeinta meni jokaisesta viidestä erästä suoraan jatkoon, ja lisäksi välieräpaikan sai neljä naista aikavertailun kautta. Viimeinen aikavertailusta jatkopaikan tuonut aika oli 55,65, joten Lehikoinen liittyi niukasti karsiutuneiden suomalaisten ryhmään.

Eilen Senni Salminen jäi kolmiloikkafinaalista sentin erolla. Toki tuossa pilvessä oli hopeareunus, Kristiina Mäkelä oli se, jonka sentin pidempi hyppy riitti finaalipaikkaan.

– Tietysti pettynyt fiilis, jäi niin pienestä kiinni. Sitten se, että jos olisi ollut toisessa erässä, niin olisi päässyt helposti jatkoon, mutta tuollaista se on. On vaan juostava ensi kerralla kovempaa, Lehikoinen sanoi viitaten kolmoserään, jossa hänen aikansa olisi tuonut kakkostilan ja suoran jatkopaikan.

– Minun mielestäni juoksu meni aika hyvin. Vaikea nyt sanoa, onko mitään korjattavaa. Aidat meni ihan hyvin, ei siinä mitään.

Lehikoinen sanoi, että sai ennen Tokiota kaivattua henkistä ja fyysistä lepoa kovan kilpailutahdin jälkeen. Vire oli siis hyvä.

– Kovassa paikassa uran toiseksi paras juoksu, niin kyllä se minun mielestä on aika hyvin.

Lehikoisen ennätys pysyi vuodesta 2017 lähtien pitkään samana, mutta tällä kaudella hän on parantanut sitä neljästi ja aikaa on nipistetty yli sekunti. Hieman ennen Tokioon lähtöä 21-vuotias Lehikoinen aitoi Tallinnan nuorten EM-kisoissa ennätyksekseen 55,42. Ura on siis saatu käännettyä oikealle uralle.

– Kaksi viime vuotta ovat olleet vähän sellaista tykitystä, että koko ajan olen halunnut juosta kovaa, muttei ole tapahtunut mitään. Oli tosi kiva, että ensimmäisissä kisoissa tuli jo tulosta. Se vapautti tekemistä ja lisäsi luottamusta omaan kuntoon ja harjoitteluohjelmaan, Lehikoinen sanoi.

Osansa kehityksessä on viime vuoden puolella tehdyssä valmentajanvaihdoksessa, Lehikoinen siirtyi sveitsiläisen Laurent Meuwlyn valmennukseen. Vielä käynnissä oleva kausi on nostanut motivaation kattoon.

– Aiemmin keskityttiin ehkä vähän vääriin asioihin, liikaa ehkä kestävyyttä ja minun nopeuteni ja juoksutekniikkani kärsivät. Potentiaali oli piilossa, viilasimme treeniohjelmaa ja fiilis on ollut tosi hyvä ja motivaatio korkealla.

400 metrin aitojen Suomen ennätys on Tuija Helanderin vuonna 1987 juoksema 54,62.

LUE MYÖS: Suomalaiset Tokion olympialaisissa lauantaina: Annimari Kortteen hätkähdyttävä lausunto testiin