Olli Lindholm kaipaa yksinäisyyttä ja rauhaa

Yö-yhtyeen laulaja ja ainut alkuperäisjäsen viettää tänään syntymäpäiväänsä kevätkiertueella. 45 vuotta täyttävä Lindholm haaveilee yksinolosta ja odottaa duettoa Maria Lundin kanssa.

Kun Yö aloitti uransa1980-luvun alussa, elettiin Suomi-rockin kulta-aikaa. Yönkaltaisten bändien kilpailu oli kovaa. Toisaalta keikkapaikkoja oli enemmän.

Tänään 45 vuotta täyttävä Olli Lindholm kaipaa nyt alalle vieläkin enemmän rokkia.

– Minua harmittaa, että koko touhu on tällä hetkellä sellaista taputtelua. Kaipaan nuorten miesten bändejä, joissa testo oikein virtaa. Toivon alalle ihmisiä, jotka eivät nyt suorastaan haistattele meille, mutta joilla olisi kapinallisasenne; jotka näyttäisivät, miten homma menee.

Iskelmäpalkinto oli onnenpotku

Pitkin linjan rokkari voitti Iskelmä-Finlandian viime kesänä. Palkinnon saajasta päättäneen Juhani Merimaan mukaan Olli Lindholm oli jättänyt pysyvän jäljen maamme iskelmäkenttään.

Palkinto on ollut yllättävän tärkeä kannustin Lindholmin työssä.

– Se on ollut valtava asia. Ajattelin ensin, että se on vain palkinto muiden joukossa ja että sitä ei seurata niin paljon. Kun minulle toimitettiin lehtileikkeet, jotka siitä oli tehty, huomasin sen merkityksen: meikäläinenhän tunnettiin Ivalosta Hankoon.

Kutsu presidentin Linnan juhlille kruunasi voiton.

– Juhlien jälkeen joka toinen kysyi tuolla huoltoasemilla ja avantosaunoilla, että ”oliko se pooli nyt sitten niin hyvää kuin mitä sanotaan”. Mutta juuri sitä en tiennyt, kun en käytä alkoholia, absolutistina 2000-luvun alusta asti viihtynyt Lindholm naurahtaa.

Lindholmia iskelmäpalkinnossa ei ole harmittanut edes mahdollinen katu-uskottavuuden menetys.

– Eivät tuommoiset ketään hämää. Merimaa sanoi hienosti, että ainoat, joita se taitaa hämätä, ovat kollegat – ja siitä ei kannata välittää. Musiikkia tehdään kuitenkin yleisölle.

Taantuma tuo ihmiset perusarvojen äärelle

45-vuotias Olli Lindholm katselee maailmaa nykyään entistä analyyttisemmin. Suomen edellisen laman kokenut artisti näkee muun muassa taantumassa myös myönteisiä puolia.

– Jos ajatellaan meikäläisenkin menneisyyttä, kaikkein kovimmat hetket koin 90-luvun lopulla, jolloin alkoholi alkoi saada elämässäni valtaa. Tavallaan juuri ne kaikkein suurimmat pettymykset siivittivät minut lopulta voittojen tielle.

Lindholm uskoo, että taantuma pakottaa ihmiset perinteisten arvojen äärelle ja nauttimaan yksinkertaisemmasta elämästä.

– Aletaan tehdä kotona ruokaa, käyttää rahaa maltillisemmin, ollaan enemmän lasten kanssa ja käydään enemmän esimerkiksi ulkona luistelemassa. Ei ole tietenkään kivaa, että ihmiset joutuvat hirveisiin ahdinkoihin, mutta taantumassa on se hyvä puoli, että se rauhoittaa vauhtia. Eihän ihminen voi elää loputtomiin niin kuin nyt eletään.

”Onneksi kukaan ei voi antaa minulle potkuja!”

Olli Lindholm on ottanut itse viime aikoina etäisyyttä kiireeseen myös itse ja alkanut etsiä elämästä totuutta ja syvällisyyttä.

– Vielä muutama vuosi sitten minulla oli aina hauskaa siellä missä oli ihmisiä. Ei minulla nytkään siellä ole kamalaa, mutta olen yhä enemmän etsinyt ympärilleni ihmisiä, joiden kanssa voi jutella syvällisempiä asioita.

Myös taksikuskina ja siivousfirmassa työnjohtajana työskennellyt Lindholm tunnistaa itsessään kyvyn saada muut innostumaan. Hän myös tietää näkevänsä isot kuviot. Toisaalta yksityiskohdat voivat jäädä samalla vähemmälle huomiolle.

– En pärjännyt aikanaan sen vuoksi esimiestehtävissäkään. Ajattelin vain, että jos asiakas on tyytyväinen, asiat ovat riittävän hyvin. En jaksanut kiinnittää huomiota vaikkapa palkkakuluihin. Samoin on meidän isoilla konserttikiertueilla. Kun tulee palkanmaksun aika, huomaan, että ei helkkari, näinkö tässä taas kävi. Onneksi järjestän kiertueet itse, niin kukaan ei voi antaa minulle potkuja!

Maria Lund – vaistomainen valinta

Olli Lindholm on tehnyt elämässään ratkaisuja varsin vaistonvaraisesti.

– Minua alkaa oikein riivata, jos en saa tehdä, mitä tulee ensimmäisenä mieleen. Hyvänä esimerkkinä on uuden levyn tekeminen. Sillä on yksi kappale, joka sopii hyvin duetoksi. Olin punttisalilla ja minulle tuli yhtä äkkiä tunne, että minun on saatava tehdä duetto Maria Lundin kanssa! Vein asian niin pitkälle, että meillä oli Marian kanssa juuri studiolla harjoitukset. Tiedän jo nyt, että laulusta tulee tosi hyvä. Olen äärimmäisen onnellinen, että olin nähnyt asian oikein.

Lindholm on muutenkin tyytyväinen syksyllä ilmestyvään Yön uuteen levyyn. Laulujen tekijä Jussi Hakulinen on onnistunut hänen mielestään jopa yli odotusten.

– Levylle tulee tosi syvällisiä ja haasteellisia kappaleita. Joidenkin kappaleiden kohdalla on vähän samanlainen tunne kuin oli 90-luvulla Ihmisen pojan suhteen. Mietin silloin, voiko tällaista julkaista, kun päällä oli sellainen ”rokkarin taakka”. Uudella levyllä on pari kappaletta, joissa Hakulisen aihesisältö on niin vakava, että miettii, onko tämä jo liikaa. Mutta se on hyvä tunne. Luulen, että ne laulut eivät jätä ketään ainakaan kylmäksi.

Haaveissa mökki Thaimaasta

Olli Lindholm ja Yö ovat olleet erottamattomat lähes kolmekymmentä vuotta. Yhtyeen solistin suunnitelmissa on jatkaa keikkailua entiseen tahtiin vielä ainakin pari vuotta. Sitten on tauon paikka.

– Unelmissani on järjestää vuoden 2011 syksyllä 30-vuotisjuhlakiertue jäähalleihin. Sen jälkeen toivoisin voivani ostaa jostain Thaimaasta pienen ja edullisen lomapaikan, jossa olisi mahdollisuus olla yksin. Kaipaan yksinoloa yhä enemmän. Uskon, että saan siitä enemmän virtaa elämääni.

Höyryt pois Tammerkoskessa

Olli Lindholmin 45-vuotissyntymäpäivät osuvat keskelle keväistä keikkakiertuetta. Tänään Yö soittaa Rukalla, huomenna Kittilässä ja lauantaina Äkäslompolossa.

Bändikavereilleen Lindholm aikoo tarjota juhlan kunniaksi drinkit. Itse hän ei enää alkoholiin koske.

– Olen huomannut, että minulla on tapana ajaa itseni tietyin väliajoin loppuun, että olen ihan selkä seinää vasten. Aikanaan turvauduin alkoholiin. Nyt tilalle ovat tulleet urheilu ja avantouinti. Kun punttitreenien jälkeen menee minuutiksi vaikka Tammerkoskeen, suurimmat höyryt lähtevät. Jos minulla ei olisi urheilua ja ystäviä, olisin todennäköisesti aikalailla lirissä itseni kanssa – kun olen välillä nytkin todella vaikea.