Olisiko kaasuputkivaurio voinut olla ohi ajaneen aluksen vahinko? "Luulisi, että kapteeni olisi tästä ilmoittanut" – taustalla mahdollisesti tietoinen ilkeily

Sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö muistuttaa maltin merkityksestä, kun Balticconnector-kaasuputken vuodon aiheuttajaa selvitetään.

–  On varmaan parempi tutkia ennen kuin ruvetaan hutkimaan, Käihkö sanoi STT:lle keskiviikkona.

Vuodon aiheuttajasta hän näkee tällä hetkellä olevan kaksi pääteoriaa. Toisen mukaan kyseessä olisi tahaton vahinko, kun toisen mukaan vuodon takana olisi valtiollinen toimija. Jälkimmäinen viittaa Venäjään, vaikka sitä ei etenkään viralliselta taholta sanota ääneen.

–  Itse tällä hetkellä luottaisin siihen, että viranomaiset selvittävät asiaa.

Uusimmat tiedot ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tätä, eikä syyllistä ole ainakaan julkisuuteen päätyneiden tietojen mukaan saatu varmuudella selville.

–  Tämän kokemuksen myötä en lähtisi näin varhaisessa vaiheessa poissulkemaan mitään.

Tilannetta hankaloittaa se, että valtiollinen toimija voi olla teon taustalla, vaikka varsinaiseksi tekijäksi varmistuisi esimerkiksi ankkuriaan laahannut rahtilaiva.

Viranomaisten varovaisuuteen Käihkö suhtautuu ymmärtäväisesti. Hän sanoo, että jos Venäjää ryhdyttäisiin syyttämään tapauksesta, niin se vaatisi toimenpiteitä.

Presidenttikin varoitti ilkeilystä

Jos Venäjä kuitenkin olisi Balticconnectorin vuodon takana, voisivat sen motiivit olla Käihkön mukaan samansuuntaisia kuin mitä Nord Streamin kohdalla on pohdittu. Venäjä olisi esimerkiksi saattanut haluta osoittaa, että se pystyy tekemään vedenalaista sabotaasia.

Balticconnectorin tapauksessa motiivi voisi olla lisäksi se, että Venäjä testaa Suomea ja Viroa.

Yhdeksi mahdolliseksi syyksi Käihkö mainitsee ilkeilyn, josta myös presidentti Sauli Niinistö on varoittanut. Suomen Nato-jäsenyyden toteuduttua presidentti on kehottanut suomalaisia varautumaan monenmoiseen ilkeyteen Venäjän suunnalta.

Kuka liikkui ja missä?

Sekä rikostutkinnallisesti että turvallisuuspoliittisesti absoluuttisen totuuden löytäminen olisi paras mahdollinen lopputulos, sanoo entinen Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Harri Ohra-aho.

Moni tekijä kuitenkin vaikuttaa siihen, päästäänkö tutkinnassa absoluuttiseen totuuteen vai ei. Kaasuputkitutkinnassa paljon riippuu Ohra-ahon mukaan siitä, miten vahvasti pystytään selvittämään, kenen aluksia on liikkunut missäkin.

Esimerkiksi kauppa-alukset käyttävät alusten havaitsemista helpottavaa niin kutsuttua AIS-järjestelmää, mutta yleensä valtion sotalaivoilla ei järjestelmää Ohra-ahon mukaan ole käytössä. Viranomaisilla on kuitenkin omat keinonsa muodostaa kokonaiskuva eri alusten liikkeistä.

– Jos kyseessä olisi ollut kauppa-aluksen aikaansaama vaurio, luulisi, että kapteeni olisi tästä ilmoittanut, Ohra-aho lisää.

Kyseessä on hänen arvionsa mukaan kuitenkin haastava tutkinta, sillä tutkimuksia pitää tehdä myös meren alla.

Jos absoluuttista totuutta ei kuitenkaan saada selville, pelataan tiedustelumaailmassa todennäköisyyksillä. Kun todennäköisyydet ovat selvillä, voidaan poliittisesti päättää, tullaanko tietojen kanssa julkisuuteen vai ei.