Kuinka vakavaksi epidemiatilanne voi päästä ennen kuin nyt kevennettäviä rajoituksia otetaan uudelleen käyttöön? Hallituksen suunnitelmaa on tulkittu pohjapapereista ja muistioista, koska se ei ole kertonut tarkkoja raja-arvoja sille, koska tilanteeseen puututaan.
Linjana on, että viruksen leviämistä pyritään estämään.
Koronavirustilannetta on viime päivinä kuvattu ruutitynnyriksi, jonka päällä Suomi nyt istuu. Lähiviikot ovat kriittisiä, sillä tällä viikolla palataan kouluihin ja kesäkuun alussa nostetaan kokoontumisrajoitus 10:stä 50 ihmiseen sekä avataan ravintoloita.
Tilannetta arvioidaan "tilannekuva- ja mallinnusryhmässä", jota johtaa sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
Keskeinen uusi tieto, jota ryhdytään nyt Suomessakin viikoittain raportoimaan, on tartuttavuusluku. Maailmalla tarkasti seurattu mittari antaa kuvan siitä, miten nopeasti epidemia leviää.
Viime viikolla luvun kerrottiin olevan 0,8 eli sen verran yhden sairastuneen laskettiin sairastuttavan muita. Epidemia ei kasva, kun arvo pysyy yhdessä tai sen alle.
Lue myös: Näin suomalainen sairastaa koronan – katso, mitä koronapotilaista nyt tiedetään
"R0 ei kerro koko totuutta Suomesta"
Hallitus on kertonut seuraavansa kokonaisuutta yhden tietyn mittarin sijaan eli ei tiedetä, kuinka paljon yli yhden tartuttavuusluku saa nousta.
Voipio-Pulkin mukaan on selvää, että epidemian kasvu on pysähdyksissä, kun tartuttavuusluku on yhden pinnassa. Luvun perusteella ei hänen mukaansa voida kuitenkaan hahmottaa koko maan tilannetta, koska tautitapauksia on niin epätasaisesti eri puolilla maata.
R0-luvun laskeminen on ollut hänen mukaansa Suomessa ongelmallista, koska tautitapauksia on ollut tilastollisesti kestävään laskemiseen liian vähän.
– Luku voidaan laskea vähäisilläkin tapausmäärillä, mutta Suomessa on alueita, joissa tapauksia ei ole ollut kerta kaikkiaan riittävästi, Voipio-Pulkki perustelee.
Luotettavin tieto on tähän mennessä saatu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueelta, jonka perustella nykyinen luku 0,8 on pitkälti laskettu.
Lue myös: THL: Nuha ja yskäkin ovat syitä mennä koronatestiin
"Immuniteetin kasvattamisesta ei keskustella"
Pitkin matkaa on pohdittu, olisiko järkevää, että suomalaisia sairastuisi enemmän, jotta maahan saataisiin immuniteettia. Rokotteen kehittämisen kun on arvioitu voivan viedä vuodesta kahteen.
Voipio-Pulkki sanoo, että kysymykseen ei ole tieteellisesti pätevää vastausta.
– Se johtuu siitä, että me emme tiedä oireettomien tartuntojen määrää. Tieto siitä, kuinka paljon meillä on oireettomia tartuntoja, on ihan avainkysymys.
Kansainvälisesti tiedetään hänen mukaansa, että oireettomia tai hyvin lieväoireisia tartuntoja on paljon. Väestöt voivat kuitenkin olla erilaisia, minkä takia johtopäätösten vetämisessä on hänen mielestään oltava varovainen.
Voipio-Pulkin mukaan kysymystä ei käsitellä sosiaali- ja terveysministeriössä. Asia ei ole hänen mukaansa keskustelussa, koska vastauksia ei ole. Julkisessa keskustelussa on tulkittu, että ministeriössä olisi myös sellaista ilmaa, että immuniteettia olisi hyvä saada.
– Asia ei ole tällä hetkellä keskustelussa, koska siihen ei pysty saamaan vastausta.
– Kuten tartuntatautilakikin sanoo, julkisen vallan tehtävänä on estää tartuntoja ja tauteja. Tästä lähdetään ja sen takia minun ajatukseni on, että tällä hetkellä se mitä voimme tehdä, on kerätä mahdollisimman paljon tietoa, Voipio-Pulkki vastaa.