Viranomaiset ovat tuoneet julkisuuteen vain vähän tietoa siitä, millaisiin oletuksiin päätöksenteko koronaviruksen hallinnassa nojaa, arvioi Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo.
– Sellainen on jäänyt puuttumaan, että minkälaisilla arvioilla ja taustaoletuksilla päätöksiä tehdään, Tuomas Aivelo sanoo STT:lle.
Koronavirusepidemian kulusta on annettu toistaiseksi vain yksi kattava valtakunnallinen ennuste julkisuuteen.
Muun muassa sairaala- ja tehohoidon kuormitusta koskeva ennuste julkaistiin reilu kuukausi sitten 25. maaliskuuta. Aiemmin maaliskuussa julkaistiin ennuste, jossa haarukoitiin, montako suomalaista tulee mahdollisesti kuolemaan koronavirukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi tuoreimman ennusteen julkistamisen aikaan, että mallia päivitetään jatkuvasti.
Vastaavia uusia ennustetta ei ole kuitenkaan julkistettu yli kuukauteen, vaikka tautitilanne osoittaa, että Suomessa koronavirusepidemia on kehittynyt paljon hitaammin kuin ennustettiin.
Tätä uudempiin ennusteisiin on viitattu aika ajoin haastatteluissa, mutta päivitettyjä ennusteita tarkkoine lukuineen ja taustaoletuksineen ei ole julkaistu.
Ennusteita tehdään STM:ssä
Tällä hetkellä ennusteita tuottaa huhtikuun toisella viikolla toimintansa aloittanut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alainen Covid-19-epidemian tilannekuva- ja mallinnusryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita THL:stä ja yliopistoista. Yksi koronamallinnustyöryhmän tehtävistä on ennustaa epidemian tulevaa kulkua. Tätä ennen ennusteita tuotettiin THL:n mallinnusryhmässä, joka sulautettiin ministeriön alaiseen ryhmään.
Hallituksen huhtikuun puolivälissä julkaisemassa taustamuistiossa on kerrottu, että STM:n johdolla toimiva THL:n mallinnusryhmä tuottaa jatkuvasti epidemiologisia mallinnuksia ja koelaskelmia, joihin kuitenkin liittyy merkittäviä epävarmuuksia.
Muistion mukaan THL:n mallinnusryhmä ja tehohoidon koordinoimista ohjaavan ryhmän edustajat ovat kokoontuneet STM:n johdolla lähes viikoittain tarkastelemaan epidemiologisen tiedon karttumista ja mallinnuksen tarkentumista.
STT on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä useaan otteeseen tietoa siitä, mihin taudin kulkua kuvaaviin ennusteisiin hallituksen päätökset perustuvat ja mitä ennusteita epidemian kulusta on tehty. Lisäksi STT on pyytänyt käyttöönsä tuoreimpia arvioita, ennusteita ja mallinnuksia epidemian mahdollisesta tulevasta kehittymisestä useita kertoja.
Kysyjää on ohjattu viranomaiselta toiselle ja tietopyyntöihin on joko vastattu valikoivasti toimittamalla esimerkiksi tilannekatsauksia tämänhetkisestä tilanteesta tai ei ollenkaan.
Norjassa ja Tanskassa toimitaan toisin
Aivelo pitää ongelmallisena sitä, ettei julkisuuteen ole annettu tietoa siitä, mitä ennusteita käytetään ja millä erilaisilla oletuksilla nämä mallit on rakennettu. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa julkaistaan tulevaisuuteen katsovia koronakatsauksia parhaimmillaan päivittäin.
– Malleja ja niiden taustalla olevia oletuksia täytyisi päästä kritisoimaan. Kansanedustajien täytyy hyväksyä perusoikeuksiin puuttuvia päätöksiä. Olisi hyvä perustella kansalaisille, kuntien infektiolääkäreille, kauppiaille ja koulujen rehtoreille, miten tilanteen odotetaan kehittyvän, Aivelo sanoo.