Viisaudenhampaiden poistosta kiertävät kauhutarinat saavat helposti ajattelemaan, että jos omat viisaudenhampaat ovat oireettomat, niin operaatiota kannattaa välttää viimeiseen asti. Ongelmat kuitenkin kehittyvät usein piilossa ja näkyvät vain röntgenkuvissa. Valtaosa oireettomistakin viisaudenhampaista pitäisi poistaa viimeistään 25-vuotiaana, jotkut jo vuosia aikaisemmin.
Viisaudenhampaat poistetaan monesti niin sanotusti ennakoivasti eli silloin, kun hampaat ovat vielä oireettomat, mutta ongelmia on jossakin vaiheessa odotettavissa.
– Röntgenkuva on tässä arvioinnissa tärkeä, dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri ja viisaudenhampaan Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Irja Ventä sanoo.
Alaviisaudenhampaita poistetaan ennakoivasti neljästä syystä: hampaat ovat hermovaurion vaarassa, makaavat poikittain, ovat pystyssä tulehdusvaarassa tai ovat osittain puhjenneet, jolloin niissä piileskelee reikiintymistä aiheuttavia bakteereita.
Kaikkein suurin kiire poistolle on, jos on olemassa hermovaurion vaara.
– Sellaiset hampaat pitäisi poistaa ennen kuin juuren kärjen kehitys on tullut valmiiksi eli noin 19-vuotiaana, Ventä sanoo.
Poikittain makaavat hampaat on syytä poistaa viimeistään 25-vuotiaana ja pystyssä tulehdusvaarassa olevat hampaat 20–25-vuotiaana.
– Tutkimusten perusteella poikittain makaavien hampaiden poiston jälkeinen luuhaava ei parane, jos poisto tehdään 25 ikävuoden jälkeen. Pystyssä olevien hampaiden taas tiedetään tulehtuvan useimmiten 20–25-vuotiaana, Ventä selittää.
Tiesitkö?
Yläviisaudenhampaiden anatominen ympäristö on erilainen kuin alaviisaudenhampaiden. Siksi ne ovat merkittävästi vähemmän vaarallisia kuin alaviisaudenhampaat. Yläviisaudenhampaita varten ei ole ollut tarpeellista tehdä ennakoivan poiston suositusta.
Osittain puhjenneiden hampaiden poistolle ei ole määritetty ikärajaa, mutta se kannattaa tehdä ennen kuin naapurihampaat ovat päässeet reikiintymään.
Koska viisaudenhampaiden kehitys ja ongelmia aiheuttava luonne ei tule esiin ennen 19–25 vuoden ikää, jolloin kouluterveydenhuolto on jo loppunut, ihmisen on itse oltava asiassa aktiivinen eli käytävä säännöllisesti hammastarkastuksissa.
– Jos viisaudenhampaiden olemassaolosta ei ole aikaisempaa tietoa, niiden tilanne on syytä selvittää hammaslääkärin tutkimuksella ja hyvin usein myös röntgenkuvalla.
25 kriittinen ikä
Mitä haittaa siitä sitten on, jos viisaudenhammas poistetaan vasta yli 25-vuotiaana? Paljonkin.
– Hermovaurion vaarassa olevan hampaan poisto yli 25-vuotiaalta voi oikeasti aiheuttaa sen hermovaurion. Tämä johtuu siitä, että alaviisaudenhampaan juurenkärki on ehtinyt kasvaa täyteen pituuteensa, ja välitön sijainti hermokanavan kyljessä tekee hampaan poistamisesta haastavaa, Ventä sanoo.
Poikittain maanneen hampaan poistokohtaan taas jää yli 25-vuotiaalla iso kuoppa, joka kerää loputtomasti ruokaa ja tuhoaa naapurihampaan kiinnitystä.
– Alle 25-vuotiaalla poistokuoppa paranee ja täyttyy normaalilla luulla noin vuoden sisällä. Yli 25-vuotiaan paranemiskyky ei enää ole yhtä hyvä.
Usein poikittain maannut alaviisuri on myös tulehduksen takia ehtinyt tuhota naapurihampaan kiinnitystä. Tämä ei ole hyvä yhdistelmä hampaan poiston aiheuttaman kuopan kanssa.
– Päivittäinen suuhygienia on tärkeää, mutta se ei poista kuoppaa eikä naapurihampaan paljastuneen juurenpinnan aiheuttamaa vihlontaa. Joissakin tutkimuksissa vanhemman ihmisen poistokuoppaan on lisätty keinoluuta ja kalvoa joko välittömästi poiston yhteydessä tai muutaman vuoden sisällä ja saatu sillä tavalla pienennettyä kuoppaa. Mutta tästä koituu tietysti lisää kustannuksia.
Mitä tulee pystyssä tulehdusvaarassa oleviin hampaisiin, niiden myöhäinen poistaminen johtaa siihen, että ne ehtivät sairastaa monta tulehdusvaihetta. Tulehdukset ilmenevät ikenen punoituksena, turvotuksena ja mädän valumisena ientaskuista. Tästä seuraa kipua, verenvuotoa harjatessa, vaikeuksia avata suuta ja lopulta iholle asti näkyvää turvotusta. Kuumettakin voi tulla.
– Osittain puhjenneen alaviisurin tulehdusintoa voi hillitä harjaamalla aluetta päivittäin aamuin ja illoin siitäkin huolimatta, että ien on arka ja vuotaa helposti verta, Ventä neuvoo.
Tosiasia silti on, että osittain puhjennut hammas ehtii levittää vuosien aikana reikiintymisbakteereita pitkin suuta.
– Sellaisen hampaan poistaminen vähentää merkittävästi reikiintymistä aiheuttavien bakteerien määrää.
Oireetonkin suun tulehdus voi olla vaarallinen
Hammaslääkäri Karri Åberg puhui hammaslääkäripelosta ja suun terveyden vaikutuksesta yleisterveyteen Hyvää Elämää -ohjelmassa huhtikuussa 2017. Lue, miksi hammaslääkäriä ei ole syytä pelätä ja miten oireetonkin suun tulehdus voi johtaa vaarallisiin seurauksiin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.