Oikeus: Kertaseksi ei jäävännyt sosiaalivirkailijaa

Nainen työskenteli Espoon kaupungilla sosiaaliohjaajana. Hän myönsi 23. toukokuuta 2011 miehelle neljäksi kuukaudeksi 1700 euroa toimeentulotukea.

Syyttäjän mielestä nainen oli esteellinen käsittelemään asiaa, koska sosiaaliohjaajalle ja miehelle syntyi yhteinen lapsi reilua kuukautta myöhemmin. Mies muutti asumaan naisen kanssa lokakuussa 2011.

Syyttäjän mukaan päätös oli myös tehty ilman hakemusta, eikä mies asunut Espoossa sillä alueella, jonka hakemuksia nainen käsitteli.

Nainen kiisti

Sosiaaliohjaaja myönsi myöntäneensä tuen, mutta kiisti syytteen virka-aseman väärinkäytöstä. Päätöstä ei ollut tehty ilman hakemusta ja mies oleskeli Espoonlahden alueella.

Naisen mukaan mies ja hän eivät olleet erityisen läheisessä suhteessa päätöksentekoaikana, koska nainen tuolloin ei tiennyt odottavansa miehen lasta.

Oikeus: Ei väärin

Oikeus hylkäsi syytteet. Käräjäoikeus totesi, että mies on lapsen isä ja naisen avopuoliso eli sitä kautta erityisen läheinen henkilö. Siitä ei kuitenkaan ollut selvitystä oliko mies erityisen läheinen henkilö jo päätöksentekohetkellä toukokuussa 2011.

Nainen ei halunnut tulla kuulluksi oikeudessa, mutta poliisille hän oli kertonut olleensa miehen kanssa tekemisissä vain kerran syksyllä 2010.

Miestäkään ei oikeudessa kuultu. Oikeus päätyi siihen, ettei syyttäjä esittänyt jutussa mitään selvitystä siitä, että mies olisi ollut naiselle erityisen läheinen henkilö toukokuussa 2011.

Hakemuksia ei arkistoida

Oikeus totesi, että toimeentulotukihakemuksen voi tehdä sähköpostitse, suullisesti  tai puhelimitse, eikä hakemuksia välttämättä arkistoida ollenkaan. Oikeuden mukaan kirjallisen hakemuksen puuttuminen ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä.

Miehen asuinpaikasta oikeus totesi, ettei miehellä ollut osoitetietoja väestörekisterissä. Toimeentulotukipäätös oli kuitenkin lähetetty poste restanteen Kivenlahdessa. Naisen mukaan osoitetiedot tulivat järjestelmästä automaattisesti, eikä todistajana kuultu Espoon kaupungin virkamies kiistänyt tätä.

Oikeus katsoi, että jutussa ei ollut näyttöä siitä, ettei mies päätöksentekohetkellä asunut tai oleskellut Espoolahden alueella.