Mainos

Oikeaoppisen poskisuudelman salat

Poskisuudelma hämmentää monia suomalaisia. Yksi, kaksi, kolme vai neljä suukkoa? Entä kummalta puolelta aloitetaan?

Ulkomaalaisia vieraita tavatessa ja hyvästellessä syntyy joskus noloja tilanteita. Siinä missä meikäläisittäin paiskattaisiin kättä, vieras saattaakin odottaa poskisuudelmaa tai antaa sellaisen. Tällöin hämmennys valtaa monen suomalaisen mielen. Mihin kädet pannaan? Mitä jos toinen odottaa kahta suudelmaa ja minä suutelen kolmesti, se vasta typerää olisi…

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä kehottaa suomalaisia suhtautumaan poskisuudelmaan yhtä rauhallisesti ja ennakkoluulottomasti kuin muuhunkin tervehtimiseen. Suomi on yhä kansainvälisempi maa, joten sangen monilla on poskisuudelmia jakavia ulkomaalaisia tuttavia. Suonperä näkisi mielellään poskisuudelmien yleistyvän aivan perussuomalaistenkin välisissä tervehdyksissä ja hyvästelyissä.

– Minusta aito poskisuudelma on lämmin, suoraan sydämestä tuleva tapa osoittaa, että huomaan toisen ja että tuo toinen on minulle tärkeä. Poskisuudelmia vaihdettaessa tunnelma on lämmin ja latautunut. Poskisuudelma kertoo ystävälle tervehtiessä "Kiitos, että saatiin vielä tavata" ja eron hetkellä "Kaikki on hyvin".

– Ystävällisessä ilmapiirissä ei tervehtiessä tarvitse myöskään pitää yllä ylenpalttista ”small talkia”, huomauttaa Suonperä.

– Kosketuksen suloinen voima rentouttaa monesti ihmiset ja tilanteet, sillä suudelma on hyvin vilpitön tervehtimismuoto.

Ei eroottista latausta

Nykynuoret käyttävätkin halauksia ja poskisuudelmiakin jo luontevammin kuin vanhempansa. He eivät ole enää kohtaamistilanteessa niin totisia kuin aikaisemmat sukupolvet, vaan antavat tunteidenkin näkyä.

Tapakouluttaja Suonperä kehottaakin ainakin harkitsemaan poskisuudelmaa. Vielä empiville hänellä on rauhoittava viesti: unohtakaa täydellisyyden vaatimus. Meillä on vilpitön halu tehdä kaikki joko kiitettävästi tai ei ollenkaan, mutta poskisuudelmien antamisessa ei ole ehdottomia "oikein–väärin"-sääntöjä.

– Ainoastaan yksi sääntö on pidettävä mielessä: poskisuudelmaan ei sisälly mitään seksuaalista. Suudelmaa ei esimerkiksi koskaan osoiteta suulle, ja nainen on aina se, joka tekee aloitteen. Nainen on nimittäin monessa kulttuurissa vielä niin sanotusti "koskematon", eli vieraan miehen ei ole sallittua koskettaa naista ilman tämän lupaa. Esimerkiksi muslimimaissa ei vaihdeta poskisuudelmia julkisesti, Suonperä täsmentää.

Vetäytyminen sallittu

Yleisesti ottaen kahden naisen tervehtiessä tai hyvästellessä aloitteen tekee heistä vanhempi. Mikäli nainen tai vanhempi henkilö ei tee aloitetta poskisuudelmien vaihtoon, on täysin hyväksyttävää tyytyä kättelyyn.

Tietysti täytyy myös osata lukea toisen ruumiinkieltä. Jos toinen tuntuu vähänkin vetäytyvän tilanteesta eikä tunne oloaan luontevaksi aivan lähellä, kättely on molemmille osapuolille parempi vaihtoehto. Vieraampikin mies voi myös suudella naisen kättä, silloin tervehdyksessä on tosin hieman muodollisempi sävy.

– Unkarin kielessä on muuten hurmaava sanallinen tervehdys (fraasi) , joka kirjaimellisesti käännettynä merkitsee ”Suutelen kättänne, rouva”, Suonperä mainitsee mielenkiintoisena yksityiskohtana. – Tuon kauniin tervehdyksen ”Kezicsókolom” kuulemme me naiset jo lentokentällä taksiin noustessamme, ja pienet lapset ja isot miehet tervehtivät näin esimerkiksi naispuolista naapuria rappukäytävässä.

Oikea–vasen–oikea

Ainakin Euroopan maissa pätee perussääntö, että mitä tiuhempaan asutusta maasta toinen tulee, sitä todennäköisemmin hän on tottunut poskisuudelmiin. Läheisyys on luontevaa, kun siihen on kasvanut pienestä pitäen. Tervehdittäessäkin otetaan mieluummin askel kohti kuin askel poispäin.

Tämän tavan Suonperä soisi yleistyvän meilläkin.

– Kun nainen tulee kätellen tervehtimään tai hyvästelemään miehen lähelle, vasen käsi nousee usein täysin luontevasti ja sen kummemmin suunnittelematta miehen oikealle olkavarrelle. Silloin nainen tavallaan jo tarjoaa oikeaa poskea miehelle, ja siitä on helppo jatkaa.

– Helppo muistisääntö on ortodoksinen rituaalinen tapa: kolmeen kertaan Pyhän Kolminaisuuden muistoksi. Vaivaton ja luonteva järjestys on siis kolminkertainen poskisuudelma järjestyksessä oikea–vasen–oikea. Eikä ole ollenkaan välttämätöntä lisätä siihen mitään paukahtavaa smack-ääntä, Suonperä huomauttaa.

– Poski koskettaa hipaisten poskea, ei missään tapauksessa suu, ja todellisuudessa suudellaan ilmaa posken vieressä. Hennon kosketuksen tarkoitus on vain välittää iloa siitä että kohdataan.

Flunssan torjuntaan!

Aikaa poskisuudelmiin kyllä kuluu ripeää kättelyä enemmän. Suonperä muistaa Espanjassa vietetyt tuttavan häät, joissa rituaalinomaiset poskisuudelmat veivät koko joukolta yhteensä pari tuntia, mutta tunnelma oli vastapainoksi todella lämmin ja läheinen!

– Voisi ehkä sanoa, että meillä naisilla tunteet sykkivät reippaammin kuin miehillä, Suonperä pohtii. Meissä humaaneissa, aidoissa suomalaisissa sykkii lämmin sydän, mutta ujous estää usein suutelemasta läheistäkään ystävää. Kuitenkin osa meidän suomalaisuuttamme voisi olla tätä, kun se kerran tuntuu mukavalta, hän päättää.

Tämän tervehtimistavan tueksi käy myös taannoisessa American Journal of Infection Control -nimisessä lääketieteellisessä julkaisussa ollut selvitys siitä, että ranskalaistyylinen poskisuudelma kädenpuristuksen sijaan olisi myös hyvä keino suojautua talvisilta flunssaepidemioilta. Flunssaisten kanssa tekemisissä oleva henkilö rajoittaa useimmiten fyysisen kanssakäymisen tartunnan pelossa juuri kädenpuristukseen, vaikka kättely välittää huomattavasti enemmän taudinaiheuttajia kuin poskisuudelma!

Teksti: Hanna Myllys

Kuvat: Shutterstock

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.