Suuren maailman improvisoiva tekotapa pitää The Fisherwoman -elokuvan työryhmän valppaana ja ohjaajan kiireisenä.
Kolilla on kuvattu kuukauden ajan yhdysvaltalais-saksalaista toimintaelokuvaa The Fisherwoman. Kolmanneksi viimeisen kuvauspäivän aamu Pielisen jäällä Pohjois-Karjalassa alkaa maisemointityöllä.
Nelisenkymmentä tuotannon työntekijää lapioi ja pyyhkii jäätä. Jotta kuvien jatkuvuus ei rikkoutuisi, on uusi lumi saatava pois satojen neliömetrien alueelta.
Pääosaa esittävä brittinäyttelijä Emma Thompson odottelee viimassa. Lähellä verryttelee hänen sijaisnäyttelijänsä, jolla on samat vaatteet ja kampaus, mutta hihassa värikäs teipinpätkä, jottei häntä sekoiteta tähteen.
Irlantilaistaustainen ohjaaja Brian Kirk ja brittikuvaaja Christopher Ross keskustelevat. Työryhmä on tänään noin 120-henkinen. Puolet on saksalaisia ja brittejä, puolet suomalaisia.
Jäällä kaikuvat apulaisohjaajan tiukat käskyt. Kun kuvataan, ei sadan metrin päässä catering-leirissäkään saa hiiskahtaa. Kuiskauskin kulkee jäällä mikrofoneihin.
Lue myös: Suomessa kuvataan kansainvälistä suurelokuvaa: ”Suomalaisesta laadusta ja luotettavuudesta halutaan maksaa”
Kohtauksessa Thompsonin roolihahmo löytää jäältä avannon vierestä aseen. Avanto moottorisahataan ja kuvaaminen alkaa.
– Elokuvasta tulee toiminnallisempi kuin käsikirjoituksen perusteella olisin ajatellut, Suomen tuotantopalveluista vastaavan Films Films Films -yhtiön Timo Vierimaa sanoo.
Kuvauksiin kutsutulle STT:lle on kerrottu, ettei Thompson anna koskaan kuvausten aikana haastatteluja. Roolihahmosta ja trilleriksi kuvaillun elokuvan sävyistä pitää kysyä ohjaaja Kirkiltä, jonka haastattelu luvataan.
Sää aiheutti yllätyksiä
Kävelyä ja polvistuminen avannon luo. Kaksinkertainen Oscar-voittaja Thompson näyttelee kohtauksen Pielisen ohuessa lumisateessa neljä kertaa kahdelle kameralle laajassa kuvassa, useita kertoja lähempää kuvattuna ja lopuksi vielä liikkuvalle steadicam-kameralle. Sitten on jo lounasaika.
Sääolosuhteet ovat aiheuttaneet vaikeuksia. Maaliskuun alussa lämpötila nousi plussan puolelle. Jäälle alkoi kertyä vettä, ja mutaa roiskuttaneet moottorikelkat piti vaihtaa mönkijöihin.
Lunta tuotiin paikalle paikallisten maanviljelijöiden traktorien avulla, ja kuvauspaikkoja vaihdettiin, kunnes pakkaset palasivat ja uutta luntakin tuli.
Yhdellä leffatuotannon ensikertalaisista, henkilökuljetusrekien ajajalla, on kysymys kokeneemmalle työryhmän jäsenelle: Onko elokuvanteko aina tällaista sekoilua?
Kokeneempi kertoo, että ohjaajan ja kuvaajan improvisoiva toimintatapa on aiheuttanut haasteita. Päätöksiä tehdään viime hetkillä, ja tieto ei aina kulje.
Tauon alkaessa Kirk kertoo antavansa sovitun haastattelun syötyään.
Syötyään hän välittää tiedon, että ensin on katsottava kuvatut materiaalit.
Vesala esiintyi karonkassa
Keskiviikkona on viimeinen Suomen kuvauspäivä. Tuotanto siirtyy Saksaan sisäkohtauksia tekemään.
Lavasteeksi rakennettu metsämökki on ehditty purkaa. Osa siitä on lähetetty Saksaan, jossa se kootaan uudelleen studioon.
Jo lauantaina hotellilla vietettiin karonkkaa, ja tapahtuman innokkain alullepanija oli Thompson. Juhliminen suoritettiin etukäteen, koska keskiviikkona kaikki lähtisivät saman tien omiin suuntiinsa. Kemuissa esiintyi Paula Vesala.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
Aamupäivän materiaalit katsottuaan ohjaaja Kirk lupaa haastattelun hetken kuluttua, mutta hän käveleekin ohi rekeen, jolla hänet viedään pois.
Saksalaisyhtiön tuottaja Oana Iancu kertoo Kirkin epäilevän, ettei kaikkea päivälle aikataulutettua ehditä kuvata. Ohjelmassa on vaativa stunt-kohtaus, jossa henkilö pakenee palavasta teltasta.
Ohjaajalle jätetään soittopyyntö. Pari tuntia myöhemmin tuottaja Iancu pahoittelee ja antaa ilta-ajan, jolloin Kirk vastaisi puhelimeen ja vihdoin antaisi sovitun haastattelun.
Kun Kirkille soittaa ehdotettuun aikaan, hän kertoo, ettei ehdi nyt puhua, yllätyspalaveri alkaa. Joku soittaa pian ja sopii uuden ajan, ohjaaja lupaa.
Kukaan ei soita. Elokuvanteko on stressaavaa puuhaa.